ÄûÃʵ¼º½

Uutiset

Matemaatikkoja askarruttaneen A2-konjektuurin todistaja palaa juurilleen

Tuomas Hytönen siirtyi Helsingin yliopistolta Aalto-yliopistolle matematiikan professoriksi vuoden alussa.
Tuomas Hytonen
Tuomas Hytönen. Kuva: Mikko Raskinen

Mitä tutkit ja miksi?

Tutkimusalani on matematiikka, tarkemmin harmoninen analyysi (harmonic analysis). Yksi tapa kuvata sitä on sanoa, että se käsittää signaalinkäsittelyn teoreettiset perusteet. Tämän muotoilun sudenkuoppana on mahdollinen jatkokysymys siitä, että mitä 6G-verkkoja nyt sitten olen kehittelemässä – vastaus on että en mitään, teen perustutkimusta. Voidaan sanoa että tämän päivän signaalinkäsittely on eilispäivän harmonista analyysiä, kun taas käytännön sovellukset tämän päivän tutkimukselle ovat vielä tutkimatonta maaperää. Kyse on siis perustavanlaatuisesta uteliaisuustutkimuksesta.

Miten sinusta tuli professori tai tutkija?

Tutkija olen ollut suurin piirtein 20 vuotta. Olen Aallon tai oikeammin sen edeltäjän Teknillisen korkeakoulun alumni matematiikan pääaineesta, ja viimeistään perusopintovaiheessa minulle alkoi jo olla selvää, että väitöskirja on opinnoilleni luonnollinen jatko. Sillä tiellä olen vieläkin.

Tässä välissä olen ollut ulkomailla, ja ensimmäinen paikka Otaniemestä lähdettyäni oli Delftin teknillinen yliopisto Alankomaissa. Vuoden olen ollut myös Turussa ja pisimmän aikaa itäisessä satamakaupungissa eli Helsingin yliopistossa.

Mitä pidät tähänastisen urasi kohokohtana?

Tähän nostaisin niin kutsutun A2-konjektuurin ratkaisemisen. Se oli alani avoin kysymys, ja kesällä 2010 onnistuin löytämään siihen ratkaisun. Julkaisuprosessi toki kesti ja tulokset ilmestyivät lehdessä vasta vuonna 2012. Tämä oli urani kannalta avainhetki ja on kantanut ihan tähän päivään saakka.

Mikä on mielestäsi tutkijan tärkein ominaisuus?

Ehkä semmoinen kriittinen uteliaisuus, että ei vain hyväksy valmiita vastauksia vaan vähän miettii että oliko tämä tosiaankin tässä. Sellaisestakin asiasta, joka on kiistattomasti totta, voi kuitenkin kysyä että onko tässä kaikki, voisiko tämän kiteyttää vielä selkeämmin tai tiivimmin, tai oliko tässä joukko totuuksia vaiko vain ilmentymisiä yhdestä aiheesta. Tiedon määrän kasvaessa erityisesti kiteyttäminen muuttuu koko ajan tärkeämmäksi, jotta kaikki se tieto pysyy hyödyllisenä ja käytettävänä.

Mitä odotat tulevaisuudelta?

Minulla on hyvät odotukset päästä tekemään täällä omaa tutkimustani täysillä. Lisäksi Aallossa kiehtoo mahdollisuus vuoropuheluun soveltavampien alojen kanssa. Perustutkimus elää myös tällaisesta vuorovaikutuksesta hyvien kysymysten löytämiseksi. Sinänsä en näe että itse hyppäisin yksittäisen sovelluksen kehittämisen kelkkaan, vaan pysyn jatkossakin perustutkimuksen äärellä.

  • ±Êä¾±±¹¾±³Ù±ð³Ù³Ù²â:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

arotor adjustable stiffness test setup
³Û³ó³Ù±ð¾±²õ³Ù²âö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Miljoonarahoitus uuden sukupolven koneteknologian kehittämiseen – tavoitteena tuottavuusloikka useilla vientialoilla

BEST-hankkeessa kehitetään uudenlaisia tiiviste-, laakerointi- ja vaimennusteknologioita useiden teollisuudenalojen käyttöön.
TAIMI-hanke rakentaa tasa-arvoista työelämää. Kuva: Kauppakorkeakoulu Hanken.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

TAIMI-hanke rakentaa tasa-arvoista työelämää – kuusivuotinen konsortiohanke etsii ratkaisuja rekrytoinnin ja osaamisen haasteisiin

Tekoäly muuttaa osaamistarpeita, väestö ikääntyy ja työvoimapula syvenee. Samalla kansainvälisten osaajien potentiaali jää Suomessa usein hyödyntämättä. Näihin työelämän haasteisiin vastaa Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittama kuusivuotinen TAIMI-hanke, jota toteuttaa laaja konsortio.
Unite! Seed Fund 2026: Hakemus alkaa 20. tammikuuta. Hakemukset avoinna opiskelijatoimintaan, opetukseen ja tutkimukseen.
³Û³ó³Ù±ð¾±²õ³Ù²âö, Tutkimus ja taide, Opinnot, Yliopisto Julkaistu:

Unite! Seed Fund 2026: Hakukierros avautuu 20. tammikuuta 2026

Tutustu ennakkoon Unite! Seed Fund 2026 -hakukierrokseen. Haku sisältää kolme rahoituslinjaa: opiskelijatoiminta, opetus ja oppiminen sekä tutkimus ja tohtorikoulutus.
Deepika Yadav in the Computer science building in Otaniemi. Photo: Matti Ahlgren.
Nimitykset Julkaistu:

Deepika Yadav hyödyntää teknologiaa naisten terveyden parantamiseksi

Deepika Yadav aloitti äskettäin apulaisprofessorina Aalto-yliopiston tietotekniikan laitoksella. Hän erikoistuu ihmisen ja tietokoneen väliseen vuorovaikutukseen (HCI) sekä vuorovaikutussuunnitteluun terveyden ja hyvinvoinnin alalla.