Merenpinnan nousu voi hävittää merkittävän osan Suomen rannikon arvokkaista luontotyypeistä
Aalto-yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen tutkijat selvittivät ensimmäistä kertaa, miten merenpinnan nousu vaikuttaa rannikon luontotyyppeihin Suomessa. Tulokset ovat huolestuttavia: todennäköisimpänä pidetyn kehityskulun mukaan 22–23 prosenttia merenrantaniityistä ja hiekkarannoista katoaa veden alle vuoteen 2100 mennessä. Merenpinta saattaa nousta nopeamminkin ja luontotyyppien kato olla selvästi laajempaa, erityisesti, jos päästövähennykset epäonnistuvat.
”Rannikon luontotyypit ovat hyvin tärkeitä luonnon monimuotoisuudelle. Niiden katoaminen olisi korvaamaton menetys myös hiekkarannoilla ja merenrantaniityillä eläville lähes 700 eliölajille”, sanoo vanhempi tutkija Terhi Ryttäri Suomen ympäristökeskuksesta.
Tutkimuksessa keskityttiin Suomenlahden rannikkoon, koska siellä maankohoaminen on heikointa ja merenpinta kääntyy siksi nousuun nopeammin kuin pohjoisempana. Myös Pohjanlahden rannikko on alttiina muutoksille, vaikka maankohoaminen hidastaa vaikutuksia.
Rantaniityt ja hiekkarannat eivät siirry helposti
Tutkijat selvittivät myös, voivatko luontotyypit siirtyä uusille alueille sisämaahan päin nousevan merenpinnan tieltä. Tulosten mukaan siirtymistä estävät muun muassa rakennettu ympäristö, jyrkät rinteet ja sopimaton maaperä.
”Monin paikoin rakennukset, tiet ja muu infrastruktuuri estävät luontotyyppien siirtymisen uusille alueille. Vaikka tilaa olisi teoriassa, kaikki alueet eivät sovi uusiksi rantaniityiksi tai hiekkarannoiksi”, toteaa Aalto-yliopistossa aiheesta diplomityönsä tehnyt paikkatietoasiantuntija Elisa Kropsu.
Tutkimuksen mukaan merenrantaniityille sopivaa siirtymäaluetta on teoriassa enemmän kuin mitä rantaniittyjä häviää veden alle. Suurin osa alueesta on kuitenkin maatalouskäytössä, joten käytännössä uusien rantaniittyjen muodostuminen näille alueille ei välttämättä onnistu. Hiekkarantojen osalta mahdollista siirtymistilaa on vähemmän sopivan maaperän puuttuessa.
Suojelua, ennallistamista ja pitkäjänteistä suunnittelua tarvitaan
Tutkijat korostavat, että rannikon luonnon turvaaminen edellyttää aktiivisia toimia jo nyt.
”Toimenpiteitä voivat olla esimerkiksi rannikon suojelualueiden laajentaminen, nykyisten alueiden luonnontilan parantaminen sekä mahdollisten uusien alueiden varaaminen ja kunnostaminen rannikon luontotyypeille”, sanoo geoinformatiikan apulaisprofessori Maaria Nordman Aalto-yliopistosta. ”Ilman ohjaavaa maankäytön suunnittelua ja suojelua luontotyypit eivät välttämättä löydä uutta paikkaa, ja osa rannikkoluonnosta voi kadota peruuttamattomasti.”
Tutkimus äskettäin Boreal Environment Research -lehdessä.
Tutkimusartikkeli: Kropsu Elisa, Pellikka Havu, Heilala Tomi, Ryttäri Terhi & Nordman Maaria, 2025: Coastal habitats and sea level rise in Finland — vulnerability and adaptation. Boreal Env. Res. 30: 111–123.
äپٴᲹ
Lue lisää uutisia
Hae vierailevaksi professoriksi TU Graz:iin
Unite!-yliopistoallianssiin kuuluva TU Graz Itävallassa kutsuu kokeneita post doc -tutkijoita hakemaan kahta täysin rahoitettua vierailijaprofessuuria. Hakuaika päättyy 20.2.2026, ja tehtävät alkavat 1.10.2026.
Hanaholmenin 50-vuotisjuhlanäyttely muuttuu eläväksi verkossa – Suomen ja Ruotsin yhteistyön historia kaikkien ulottuville
Rakennetun ympäristön mittauksen ja mallinnuksen instituutti MeMo on luonut Hanaholmenin 50-vuotisjuhlanäyttelystä virtuaalimallinnuksen, joka on saavutettavissa kaikkialla maailmassa.
Suomen Kulttuurirahasto myönsi apurahoja tieteeseen ja taiteeseen
Apurahan sai 15 henkilöä tai ryhmää Aalto-yliopistosta.