ʵ

Uutiset

Mikä saa alumnin ja fuksin tuottamaan yhdessä täyspitkän kiltadokumentin?

Inkubion dokumenttielokuvan ideointi ja toteutus käynnistyivät, kun Markus Toivonen oli jo valmistunut bioinformaatioteknologiasta ja Matias Ikola oli fuksi. Projekti päättyi kaksi vuotta myöhemmin tunteelliseen ensiesitykseen Kino Tapiolassa.
Ensiesitys Kino Tapiolassa. Vasemmalla Markus Toivonen, oikealla Matias Ikola. Kuva: Paavo Hietala.
Ensiesitys Kino Tapiolassa. Vasemmalla Markus Toivonen, oikealla Matias Ikola. Kuva: Paavo Hietala.

Aallon bioinformaatioteknologian alumni Markus Toivonen aloitti opintonsa vuonna 2015. Idea Inkubiosta kertovasta dokumenttielokuvasta syntyi vuonna 2019, kun bioinformaatioteknologian kilta juhli 15-vuotista taivaltaan.

”Yleensa killan historiateos on kirja, mutta historiaa voi dokumentoida muutenkin kuin kirjoittamalla”, Toivonen sanoo. Hän työskentelee nyt Hoxhunt-nimisessä tietoturvayrityksessä.

Toivonen lähti vetämään elokuvaprojektia vuoden 2021 syksyllä, ja varsinaisesti toteutus alkoi tammikuussa 2022, jolloin mukaan lähti bioinformaatioteknologian silloinen fuksi, Matias Ikola.

”Killat antavat yleensä vapaat kädet tehdä mitä haluaa ja mistä on kiinnostunut”, sanoo Ikola, joka kasvoi projektin aikana toisen päävetäjän rooliin.

Vasemmalta oikealle Matias Ikola, Paavo Hietala, Tuomas Poutanen, Elsa Kattainen, Yrjö Koski ja Markus Toivonen.
Tiimikuvassa vasemmalta oikealle: Matias Ikola, Paavo Hietala, Tuomas Poutanen, Elsa Kattainen, Yrjö Koski ja Markus Toivonen.

Toivosella tai Ikolalla ei ollut aikaisempaa kokemusta dokumenttielokuvan tekemisestä. He halusivat kuitenkin kokeilla ja näyttää, mihin rahkeet ja osaaminen riittävät.

”Halusimme dokumentoida ja taltioida killan historiaa ja kehitystä. Killan olemus on se kokemus, minkä olen itsekin käynyt läpi ja mitä on yhteisöstä saanut”, Toivonen sanoo.

”Halusimme myös tuoda esiin ja kiittää killan tekijöitä, heitä, jotka ovat tehneet paljon killan eteen. Olen seurannut kiltatoimintaa yläkoulusta lähtien, kun isoveljeni kavereineen opiskeli myös Otaniemessä. Tuntui, että kilta oli se syy, miksi Otaniemessä oltiin. Opiskelut jäivät joskus taka-alalle”, Ikola sanoo.

Opiskelijat panostavatkin kiltaprojekteihin hyvin eri tavoin. Toiset jättäytyvät pois alkuinnostuksen jälkeen, ja toiset tekevät kaiken mahdollisen. Ihmisten sitoutuminen vaihtelee.

”Kun lähden tekemään jotain, haluan tehdä sen kunnolla. On palkitsevaa nähdä työn jälki, ja tunnen ylpeyttä ja arvostusta kiltaa kohtaan. Yhteisöstä saa voimaa. Toisaalta lieveongelmana on se, että joskus sitä tekee liikaa. Vanhat opiskelijat sanovat, nuoremmille, että tehkää vähemmän, jos on jaksamisen kanssa ongelmia. Mutta silti sitä tehdään jaksamisen yli ja sanotaan taas seuraaville, että tehkää vähemmän. Se on virhe, joka pitää kokea ja oppia”, Toivonen sanoo.

Toivonen ja Ikola käyttivät satoja tunteja dokumenttielokuvan kuvauksiin ja editoimiseen. Lisäksi ydintiimissä olivat mukana Elsa Kattainen ja Yrjö Koski, joka teki elokuvaan musiikit. Yhteensä elokuvan tekemiseen osallistui kymmenen ihmistä.

Seuraa tiivistä tunnelmaa Matias Ikolan luona editointivaiheessa:

”Editointivaiheessa asuimme minun luonani nelistään aina viikko kerrallaan”, Ikola sanoo.

”Kutsuimme itseämme kommuuniksi, koska vietimme niin paljon aikaa yhdessä. Se oli tosi ainutlaatuista. Oli meillä heikkojakin hetkiä, kun tuntui, että seinätkin kaatuvat päälle”, Toivonen sanoo. Hän teki dokumenttia töiden ohessa ja käytti editoimiseen myös lomiaan.

Tuotanto sai päätöksensä kiltalaisten ja kutsuvieraiden ensinäytöksessä Kino Tapiolassa 26. helmikuuta.

”Se oli tunteellinen hetki, kun ensiesitys päättyi ja ihmiset taputtivat seisten. Siellä oli paikalla paljon kavereita. Pitkä prosessi kulminoitui siihen hetkeen”, Toivonen sanoo.

Katso koko dokumentti:

Bioinformaatioteknologia, tekniikan kandidaatti ja diplomi-insinööri

Poikkitieteellinen pääainekokonaisuus kouluttaa tulevaisuuden huippuosaajia, jotka pyrkivät löytämään ratkaisuja esimerkiksi sairauksien diagnosointiin, niiden hoitoon ja ehkäisyyn, ympäristön puhdistamiseen sekä elämän laadun parantamiseen!

Lue lisää bioinformaatioteknologiasta
Aalto University / two students in the Computer Science building /photography Unto Rautio
  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Henkilö seisoo ulkona syksyllä, yllä harmaa huppari ja vihreä takki. Taustalla puut oransseine lehtineen.
Nimitykset Julkaistu:

Esittelyssä Qi Chen: Luotettava tekoäly tarvitsee algoritmeja, jotka selviävät yllätyksistä

Tekoälyn kehittäjien on keskityttävä sovellusten turvallisuuteen ja oikeudenmukaisuuteen, sillä ne liittyvät suoraan yhteiskuntien luottamukseen ja tasa-arvoon, sanoo tutkija Qi Chen.
Henkilö pukeutuneena vaaleanharmaaseen huppariin seisoo sisätiloissa, taustalla tiiliseinä ja vihreitä kasveja.
Nimitykset, Yliopisto Julkaistu:

Tekoälyn ja ihmisen erimielisyys on tutkijalle jännä arvoitus

Francesco Croce tutkii multimodaalisia perustamalleja, erityisesti niiden hyökkäyksensietokykyä.
Eric Malmi Otaniemen kampuksella Laura Könösen Glitch-teoksen edessä. Kuva: Matti Ahlgren
Nimitykset Julkaistu:

Räppialgoritmi vei Google DeepMindille tutkimaan kielimalleja – nyt Eric Malmi aloittaa vierailevana professorina Aallossa

Eric Malmi on väitellyt Aalto-yliopistosta vuonna 2018, aiheenaan tekoälymenetelmien kehittäminen historiallisten aineistojen ja sukupuiden linkittämiseen. Google DeepMindilla hän on kehittänyt Gemini-kielimalleja sekä shakkitekoälyä. Aaltoon hänet toi Suomen ELLIS-instituutti.
Moderni rakennus, jossa värikäs laatoitettu julkisivu, jossa integroitu aurinkopaneeli. Taivas on kirkas ja vaaleansininen.
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Hiilipohjaiset radikaalit ovat tulevaisuuden aurinkokennoteknologiaa

Kansainvälisen tutkimusryhmän löydös on merkittävä askel kohti kevyitä, joustavia ja energiatehokkaita aurinkokennoja.