ʵ

Uutiset

Mohammad Tavakkolille Gustaf Kompan palkinto parhaasta kemian alan väitöskirjasta

Tiina Aulanko-Jokirinne
Julkaistu:
Palkintoraadin mukaan Tavakkolin väitöskirja edustaa korkeinta mahdollista tutkimuksen tasoa kemian tekniikan alalla.
Dr. Mohamad Tavakkoli with Finnish Chemical Society President Dr. Pekka Joensuu

Suomalaisten Kemistien Seura on myöntänyt parhaasta väitöskirjasta Mohammad Tavakkolille. Kompan palkinto myönnetään vuosittain enintään kahdelle parhaalle väitöskirjalle teoreettisen tai sovelletun kemian alalla.

Tavakkolin väitöskirjan otsikkona on ‘’ ja se kattaa ja yhdistää useita tutkimusaloja. Tulokset ovat herättäneet huomattavaa kiinnostusta energian, sähkökemian ja materiaalitieteen alalla.

Väitöskirja, jonka ohjaajana toimi professori Kari Laasonen, kuvaa eri nanomateriaalien uudenlaista synteesiä ja karakterisointia. Hiilinanoputket tunnetaan niiden erinomaisesta soveltuvuudesta useisiin käyttösovelluksiin. Väitöskirjassa todistettiin, että niitä voidaan myös hyödyntää erittäin aktiivisten ja kestävien elektrokatalyyttien luomisessa muokkaamalla niitä metallien, typen tai organometallisten yhdisteiden avulla.

Elektrokatalyytit voivat olla hyödyllisiä veden elektrolyysissä, joka on arvokas tekniikka suurta ja kasvavaa teollisuuden alaa edustavassa puhtaan vedyn tuotannossa.

”Onnistuimme kehittämään uusiin, edullisiin ja runsaisiin materiaaleihin perustuvia huipputasoisia elektrokatalyyttejä, joita voidaan käyttää vedyn tuottamiseen veden elektrolyysin avulla. Nämä katalyytit voisivat korvata nykyiset veden elektrolyysilaitteissa käytetyt kaupalliset katalyytit, joiden pohjana on pääasiassa kallis ja harvinainen platina sekä muita jalometalleja,” sanoo Mohammad Tavakkoli.

Tällä hetkellä Tavakkoli työskentelee tutkijatohtorina professori Esko Kauppisen johtamassa nanomateriaalien tutkimusryhmässä Aalto-yliopiston teknillisen fysiikan laitoksella. Hänen tämänhetkistä tutkimusaluettaan ovat nanomateriaalien ja hiilinanoputkien aerosolipohjaiset synteesit, joissa suunnitellaan uudenlaisia elektrodimateriaaleja käytettäväksi sähkökemiallisissa energialaitteissa, kuten polttokennoissa, veden elektrolyysilaitteissa, paristoissa ja superkondensaattoreissa.

Gustaf Komppa (1867–1949) oli yksi Suomen arvostetuimmista kemisteistä. Professori Komppa työskenteli lähes viiden vuosikymmenen ajan kemian opettajana ja tutkijana Teknillisessä korkeakoulussa. Hänen tunnetuin saavutuksensa on kamferihapon syntetisoiminen.

äپٴDz:

Mohammad Tavakkoli
Tutkijatohtori
Aalto-yliopisto
mohammad.tavakkoli@aalto.fi

Kuva: Mohammad Tavakkoli ja Suomalaisten Kemistien Seuran puheenjohtaja Pekka Joensuu. 

  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Henkilö koskettaa suurta kiveä tiilirakennuksen edessä, sinisen taivaan alla.
Kampus, Tutkimus ja taide, Yliopisto Julkaistu:

Glitch-teos haastaa näkemään taiteen eri valossa

Laura Könösen veistos paljastettiin 14.10. Otaniemen kampuksella.
Moderni rakennus, jossa värikäs laatoitettu julkisivu, jossa integroitu aurinkopaneeli. Taivas on kirkas ja vaaleansininen.
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Hiilipohjaiset radikaalit ovat tulevaisuuden aurinkokennoteknologiaa

Kansainvälisen tutkimusryhmän löydös on merkittävä askel kohti kevyitä, joustavia ja energiatehokkaita aurinkokennoja.
Joukko kerääntynyt moderniin rakennukseen isojen ikkunoiden ja puisten yksityiskohtien kanssa, seuraa puhujaa lavalla.
Tutkimus ja taide, Yliopisto Julkaistu:

Aalto ARTS viestii verkostolleen uudella uutiskirjeellä ja avaa keskustelua LinkedInissä

Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu on käynnistänyt uuden Friends of Aalto ARTS -uutiskirjeen sekä avannut oman LinkedIn-sivun.
Mies tummansinisessä paidassa ja mustissa housuissa nojaa ruskeaan kalliomuurin seinään takan lähellä, jossa on kynttilöitä.
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Endurance ei ollutkaan aikansa vahvin laiva ja sen puutteet olivat tiedossa – tutkimusmatkailija Shackletonin aluksen uppoamisesta paljastui uutta tietoa

Uusi tutkimus osoittaa, että tutkimusmatkailija Ernest Shackletonin kuuluisa Endurance-alus ei ollut rakenteellisesti riittävän kestävä ahtojäiden puristukseen. Shackleton myös tiesi aluksen puutteista ennen huonosti päättynyttä matkaansa Etelämantereelle.