Naiset tarvitsevat tietotekniikassa roolimalleja ja tietoa teknologian avulla saavutettavista hyödyistä
Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston yhteinen tietotekniikan tutkimuslaitos HIIT järjesti toukokuussa elokuvaillan ohjelmistoyritys Futuricen tiloissa. HIIT toi maahan Yhdysvalloissa tehdyn dokumenttielokuvan Code - Debugging the Gender Gap. Elokuvan teemoina ovat ohjelmointi, sukupuoli sekä vähemmistöt.
- Sukupuoli on aiheena hyvin latautunut. Elokuvan jälkeisessä paneelikeskustelussa merkittävintä oli kulttuurierojen esiintuominen, koska elokuva itsessään antaa aiheesta melko yhdysvaltalaisen kuvan. Ei asia silti ole Suomessakaan niin yksinkertainen - meidän tulee myös kiinnittää huomiota naistyöntekijöiden kohtelemiseen, kertoo HIITin tutkija Matti Nelimarkka tilaisuuden taustoista.
Sukupuolierot alkavat korostua jo peruskoulun aikana. Tutkimusten mukaan tytöillä on poikia useammin tunne tietoteknisestä osaamattomuudesta. Sama tunne ei koske yhtä vahvasti poikia - vaikka heidän osaamisensa olisi jopa samalla tasolla.
- Osallistuin matematiikkakilpailuun, jolloin finalisteihin päätyi yksi tyttö ja minä. Kilpailun kärjessä oli muilta osin yksi tyttö suhteessa yhdeksään poikaan, kertoo HIITin 14-vuotias TET-harjoittelija Victor Branea.
Dokumenttielokuvan mukaan it-töiden määrä ja koodareiden tarve kasvavat vuosi vuodelta, eikä kasvavaan kysyntään pystytä vastaamaan ilman naisia. Sekä elokuvassa että paneelissa painotettiin roolimallien tärkeyttä. Naisia tarvitaan roolimalleiksi, jotta entistä useampi tyttö suuntaisi it-alalle.
- Naista saatetaan pitää kummajaisena, joka ei pystyisi esimerkiksi koodaamaan. Naiset saattavat joutua näkemään paljonkin vaivaa osoittaakseen uskottavuutensa, kertoo tietotekniikan laitoksen ainoa naisprofessori Marjo Kauppinen.
Paneelin kommenteissa katsottiin myös, että IT-alan työpaikkailmoitusten laatijoiden olisi lisäksi hyvä miettiä, onko ilmoitus naisille houkutteleva.
- Usein rekrytointi-ilmoituksissa on teknologiaorientoitunut lista kaikesta siitä teknologiaosaamisesta, joka hakijalla tulee olla. Naisten näkökulma on toisenlainen, he ajattelevat teknologialla saavutettavia hyötyjä. Jos työpaikkahakemukset olisivat monipuolisempia, hakijoiden joukossa olisi sukupuolesta riippumatta enemmän heitä, jotka ovat kiinnostuneita muuttamaan maailmaa teknologian avulla, lisää Kauppinen.
Miehet pystyvät tutkimusten mukaan luonnostaankin näkemään tietotekniikassa ihmisläheisiä komponentteja, kun taas naiset kokevat tietotekniikan ensisijaisesti teknisenä.
Lähde: Papastergiou, M. (2008). Are Computer Science and Information Technology still masculine fields? High school students’ perceptions and career choices. Computers & Education, 51(2), 594–608.
Lue lisää uutisia
Perustieteiden korkeakoulun vuoden alumni Matti Aksela: aina kannattaa oppia uutta
Aksela mentoroi kansainvälisiä opiskelijoita Aalto International Talent -ohjelmassa ja toivoo teknologia-alalle entistä enemmän monimuotoisuutta.
Sähkötekniikan korkeakoulun vuoden 2025 alumni Ville Voipio: Tärkeintä on osata omaksua uusia taitoja
Kolme teemaa ohjaavat Ville Voipion uraa: digitalisaatio, kestävyys sekä talouden hyvinvointi. Vuoden alumni -tunnustus jaettiin Alumni Weekend -tapahtumassa 25.10.2025.
Polymeeriteknologiasta kansainvälisiin tutkimuskeskuksiin – Kemian tekniikan vuoden alumni Petri Lehmus
Nesteen tutkimus- ja kehitysjohtaja Petri Lehmus on valittu Kemian tekniikan korkeakoulun vuoden alumniksi. Hän on urallaan johtanut kansainvälisiä tutkimuskeskuksia, rakentanut Nesteen uusiutuvan liiketoiminnan menestystarinaa ja edistänyt Aalto-yliopiston kemiantekniikan tutkimusta ja koulutusta.