Nanotieteen osaaja Olli Ikkala on tiimeineen mukana uudessa biologisten lääkkeiden lippulaivahankkeessa

Suomen Akatemia on valinnut neljä uutta osaamiskeskittymää lippulaivaohjelmaan. Itä-Suomen yliopiston akatemiaprofessorin Seppo Ylä-Herttualan johtama GeneCellNano-lippulaiva tuo yhteen kymmeniä poikkitieteellisiä huippututkijoita, jotka ovat erikoistuneet biologisiin, pitkälle kehitetyn terapian (Advanced Therapy Medicinal Products, ATMP) lääkkeisiin ja niiden hallintaan liittyviin nanotekniikoihin.
”Perinteiset lääkkeet ovat tyypillisesti pieniä syntetisoituja molekyylejä, joiden toivotaan verenkierrossa löytävän oikeaan paikkaan tekemään tehtävänsä, kunnes ne poistuvat elimistöstä munuaisten kautta. Uudessa hankkeessa kehitetään luonnon omista materiaaleista – proteiineista, soluista ja geeneistä - muunneltuja biologisia lääkkeitä ja niiden kohdentamista nanotekniikoiden avulla”, Aalto-yliopiston professori Olli Ikkala kertoo.
Aallon tutkijoiden rooli lippulaivahankkeessa on suunnitella ja toteuttaa itsejärjestäytyneitä nanojärjestelmiä, joilla biologiset lääkkeet ohjataan kohteeseen.
”Ryhmäni on erikoistunut itsejärjestyneisiin nanomateriaaleihin. Tutkimme, miten niiden rakenteita ja toimintoja voidaan ohjata erilaisilla ärsykkeillä ja miten jopa yksinkertaisia oppimisprosesseja voidaan soveltaa niiden toimintojen ohjaamiseksi. Lääkärit ja farmakologit taas omalla asiantuntemuksellaan kehittävät sopivat biologiset lääkeaineet”, Ikkala sanoo.
”Oleellista hankkeessa on, että erilaiset osaajat löytävät yhteisen kielen. Edelliset poikkitieteelliset hankkeemme antavat tähän vahvan pohjan.”
Hanke kokoaa yhteen Suomen eturivin geeni-, solu- ja nanoterapiatutkijat, kliiniset toimijat, johtavat yritykset sekä kolmannen sektorin toimijat. Itä-Suomen yliopiston ja Aallon lisäksi hankkeessa ovat mukana Oulun yliopisto, Helsingin yliopisto ja Punainen Risti.
”Hanke on hyvin käytännönläheinen, ja tähtää perustutkimuksesta suoraan kliinisiin sovelluksiin”, Olli Ikkala sanoo.
Uudella hankkeella voi olla erityistä merkitystä esimerkiksi verisuonten säätelyyn liittyvissä sairauksissa, esimerkiksi syövissä sekä silmä- ja sydänsairauksissa.
Lippulaivan tavoitteena on tuoda uusia tehokkaita hoitomuotoja vaikeiden kroonisten sairauksien hoitoon. Se luo myös uusia työpaikkoja ja yrityksiä bioteknologia- ja lääkesektorille ja edesauttaa merkittävästi suomalaisen yhteiskunnan kehitystä ja taloudellista hyvinvointia. Hankkeen kokonaisbudjetti on noin 5 miljoonaa euroa,
äپٴDz:
Itä-Suomen yliopisto: Biologisten lääkkeiden lippulaiva tuo uusia hoitoja kroonisiin sairauksiin
Suomen Akatemian lippulaivaohjelmaan vuosille 2020–2024 valittu GeneCellNano-osaamiskeskittymä vauhdittaa uusien biologisten lääkkeiden tuomista vaikeiden kroonisten sairauksien hoitoon. Lippulaivaa johtaa akatemiaprofessori Seppo Ylä-Herttuala Itä-Suomen yliopistosta ja varajohtajana on professori Seppo Vainio Oulun yliopistosta. Mukana ovat myös Helsingin yliopisto, Aalto-yliopisto sekä Suomen Punaisen Ristin Veripalvelu. .
Lue lisää uutisia

Tutkijat kytkivät lähes ikiliikkuvan aikakiteen ensimmäistä kertaa ulkoiseen värähtelijään – voi kasvattaa kvanttitietokoneiden laskentatehoa
Aikakide on moninkertaisesti pitkäikäisempi kuin muut kvanttijärjestelmät, joten sitä voitaisiin hyödyntää esimerkiksi kvanttitietokoneiden laskentatehon sekä mittauslaitteistojen tarkkuuden kasvattamiseen.
Glitch-teos haastaa näkemään taiteen eri valossa
Laura Könösen veistos paljastettiin 14.10. Otaniemen kampuksella.
Esittelyssä Qi Chen: Luotettava tekoäly tarvitsee algoritmeja, jotka selviävät yllätyksistä
Tekoälyn kehittäjien on keskityttävä sovellusten turvallisuuteen ja oikeudenmukaisuuteen, sillä ne liittyvät suoraan yhteiskuntien luottamukseen ja tasa-arvoon, sanoo tutkija Qi Chen.