ÄûÃʵ¼º½

Näin sanoo Tanskan designkeskuksen ohjelmajohtaja Runa Sabroe, jonka tapasi Helsingissä. Kaupunkisuunnittelussa unohdetaan usein kiinteistöissä mukana olevien yrittäjien mielipiteet, Sabroe lisää.

"Me olemme erittäin hyviä puhumisessa, jokaisen aiheen läpikeskustelemisessa. Ajattelen, että jos todella haluaa tehdä hyvän muutoksen, pitää piirtää malli", Runa Sabroe sanoo.

Sabroe on Tanskan designkeskuksen ohjelmajohtaja, joka puhui suomalaisyleisölle syyskuussa kaupunkien kehittämistä ja osallistamista pohtineessa Better Cities Together -seminaarissa.

"Aina kun tehdään kaupunkisuunnitelmia, aiheesta järjestetään kuuleminen. Mutta näkeminen ja kokeminen on paljon voimakkaampaa. Haluaisin että Pohjoismaissa siirryttäisiin keskustelukulttuurista prototyyppikulttuuriin", Sabroe painottaa.

Hän toivoo, ettei suunnittelu olisi pelkkää puhetta vaan vaikka nopeastikin tehtyjä piirustuksia tai pienoismalleja, joita uudet 3D-mallinnusvaihtoehdot ovat tehneet helpommiksi toteuttaa.

"Pienoismalli on jotakin konkreettista."

Sabroen periaatteiksi ovat muotoutuneet pienoismallien lisäksi ihmislähtöisyys, datan visualisointi ja yhteistyö. Hän muistuttaa, että muotoilu koskee usein koko kaupungin siluettia, mutta myös pienen ihmisen kokemusta omasta kaupungistaan.

"On tärkeää hahmottaa, mitä ihmiset tarvitsevat."

Nykyään tietoa on helppo saada. Dataa vaikkapa ilmanlaadusta ja ihmisten liikkeistä voi kerätä kattavasti. Sabroe on osallistunut projekteihin, joissa ihmisten liikkeitä on seurattu matkapuhelinten wlanverkkojen nuuskijaohjelmilla. Tällaisten tietojen visualisointi antaa konkreettisia välineitä päättäjille ja muotoilijoille ihmisten tarpeista.

"Keräsimme nuuskijaohjelmilla tietoa Roskilden festivaaleilla muun muassa siitä, milloin väliaikaiset vessat pitää tyhjentää tai milloin kuumuudessa pölisevä maa pitää kastella. Seurasimme ilmanlaatua, ihmisten kulkemista ja pyrimme tekemään festivaalista paremman", Sabroe sanoo. "Festivaali on kuin pieni kaupunki, samantyyppisiä asioita pystytään parantamaan kaupungissakin."

Muotoilu ja suunnittelu vaativat sitä, että eri tahoilla on kuitenkin yhteinen näkemys siitä, mihin päin ollaan menossa. Tässä visualisointi auttaa.

"Kaupungin muuttaminen on iso ja vaikea prosessi. Kysymykset ovat että, miten tehdä kaupungista parempi, eloisampi kansalaisille ja toisaalta, miten tehdä siitä parempi yrittäjille."

Sabroe sanoo, että suunnitteluprosessista unohdetaan usein yrittäjät. "Heidät on hyvin tärkeää ottaa mukaan aina kun muutetaan kaupungissa jotain."

Harvoin kaupunkisuunnittelua päästään tekemään täysin tyhjästä, ground zero -tilanteesta.

"Kaupunkisuunnittelutilanteessa on aina mukana monta monituista tekijää – valtio, kaupunki, kansalaiset. Muotoilu lisää tasapainoa eri tekijöiden välille. Ajattelen, että design voi tehdä tulevaisuudesta totta."

Yhden esimerkin Sabroe kertoo Kööpenhaminasta. Startup-yritys CPH Containers halusi puuttua Kööpenhaminaakin vaivaavaan ongelmaan: asuntopulaan. He ottivat yhteyden kuljetusalan jättifimaan Maerskiin ja pyysivät, että he haluaisivat kehittää Maerskin entisistä konteista asuntoja. Helposti liikuteltavia, yksinkertaisesti kytkettäviä asuntoja, joilla voitaisiin ratkaista rakentamisen ekologisia kysymyksiä ja asuntopulaa. Kontit pystytettiin Kööpenhaminassa satama-alueelle, jossa ei varsinaisesti olisi lupaa pystyttää asumuksia.

Samoin Helsingin ravintolapäivän yksi alkukimmoke oli pöhköiltä tuntuneiden sääntöjen vastustus. Tämä esimerkki tunnetaan myös Tanskassa, kehottaako Sabroe siis kansalaistottelemattomuuteen?

"No en ehkä puhuisi kansalaistottelemattomuudesta, mutta kyllä Kööpenhamina haluaa tulla tunnetuksi kaupunkina, jossa saa kokeilla. Kannatan ajattelumallia, jossa ryhdytään reippaasti toimeen", Sabroe sanoo.

Konttiasumuksien mahdollisuuksia suunniteltiin kutsumalla päättäjät keskustelutilaisuuteen, joka järjestettiin kontissa.

Näyttämällä millainen konttiasunto on käytännössä saadaan Sabroen mukaan parempia tuloksia kuin vain puhumalla mahdollisuudesta.

Better Cities Together -seminaarin järjestivät yhteistyössä Teollisuustaiteen Liitto Ornamo, Helsingin kaupunki, graafisen suunnittelun ammattilaisten järjestö Grafia, Arkkitehtitoimistojen liitto ATL, Suomen Arkkitehtiliitto SAFA sekä Aalto-yliopiston maisteriohjelma Creative Sustainability ja sen kurssi Design for Government. Seminaari pureutui kaupunkien kehittämiseen, yhteissuunnitteluun ja osallistamisen tapoihin.

Teollisuustaiteen Liitto Ornamo on muotoilualan asiantuntijajärjestö, joka kehittää muotoilijan ammattia ja vaikuttaa muotoilun asemaan yhteiskunnassa. Ornamon jäsenet ovat korkeasti koulutettuja muotoilun ammattilaisia.

Teksti Hannele Huhtala, Kuva Ornamo / Anni Koponen