Neljä uutta professoria Insinööritieteiden korkeakouluun
Apulaisprofessori Risto Ojala, konetekniikan laitos, liikkuvien koneiden mekatroniikka
“Tutkin pääasiallisesti mekatronisten liikkuvien koneiden autonomiaa ja muita älykkäitä toiminnallisuuksia. Tämä pitää sisällään niin työkoneet, autot kuin pienemmät robotit, ja työni painottuu kokeelliseen tutkimukseen oikeiden laitteiden kanssa. Pyrin luomaan uudenlaisia ratkaisuja, joiden avulla koneita voidaan käyttää erilaisissa kohteissa, huomioiden reaalimaailman epätäydellisyydet ja haastavat olosuhteet.
Autonomian ja älykkäiden ratkaisujen avulla voidaan parantaa liikkuvien koneiden tuottavuutta, energiatehokkuutta ja tilannetietoisuutta. Lisäksi nämä ratkaisut mahdollistavat ihmisten siirtämisen pois vaarallisista tai rasittavista työtehtävistä.
Uudelta työltäni odotan kiinnostavien ja haastavien tutkimuskysymysten ratkaisemista yhdessä Autonomy & Mobility -laboratoriomme tutkijoiden kanssa. Uskon tutkimustulosten luovan konkreettista arvoa niin yhteiskunnalle kuin teollisuuden tarpeisiin.
Pyrin avaamaan uusia tutkimussuuntia laboratoriolle, ja tekemään läheistä yhteistyötä eri yliopistojen, teollisuuden ja Aallon muiden tutkimusryhmien kanssa. Odotan innolla myös mahdollisuutta opettaa tutkimusaiheisiini liittyviä kursseja ja jakaa tietojani lahjakkaille tulevaisuuden insinööreille.”
ղöääǴڱǰ Hannele Holttinen, konetekniikan laitos, tuulivoimatekniikka (osa-aikainen)
”Sain opiskeluaikana kesätyöpaikan tuulivoiman parissa VTT:ltä ja ala oli niin kiinnostava, että vei mennessään – työskentelin lähes 30 vuotta VTT:llä, ensin tuulivoiman kehittämisessä ja sitten enenevässä määrin tuulivoiman sähköjärjestelmäkysymysten parissa. Olen myös aina ollut aktiivinen alan kansainvälisissä yhteistyöverkostoissa, joissa olen saanut seurata alan huimaa kehitystä pienistä voimaloista ja marginaalisesta energiamuodosta valtaviin merituulipuistoihin.
Parhaillaan päätyöni on Clic Innovation -konsortiossa, jossa autan koordinoimaan puhtaan energian siirtymän eurooppalaista CETP-ohjelmaa. Koordinoin edelleen myös kansainvälisen energiajärjestö IEA:n tuulivoiman integraation kansainvälistä tutkimusyhteistyötä ja olen aktiivinen GPST-verkostossa.
Työltäni Aallossa odotan eniten sitä, että pääsen kehittämään tuulivoimaan liittyvää koulutusta ja työskentelemään opiskelijoiden kanssa. Toivon myös laitokset ja koulurajat ylittävää yhteistyötä. Kansainvälinen yhteistyö on jo alkanut: Aalto liittyi European Academy for Wind Energy -yhteisöön toukokuussa.”
ղöääǴڱǰ Teemu Manderbacka, konetekniikan laitos, virtausmekaniikka (osa-aikainen)
”Meri on aina kiinnostanut minua. Pidän monista vesiurheilulajeista, ja lisäksi olen pienestä asti ollut kiinnostunut tekniikasta – siksi meritekniikka alana onkin luontevasti osunut omalle kohdalle. Erityisosaamistani on meritekniikan virtausmekaniikka ja siihen liittyvien ilmiöiden mallintaminen numeerisesti.
Laivojen virtausmekaanisten ominaisuuksien parantaminen on tärkeää, sillä se edesauttaa saavuttamaan merenkulun päästövähennyksiä ja lisäämään merenkulun ja merellä toimivien laitteiden turvallisuutta. Laskennallisten menetelmien kehitys mahdollistaa entistä vaativampien laivojen ja meriteknisten rakenteiden suunnittelun.
Uudelta työltäni Aallossa odotan luovaa perustutkimuksen ja käytännön tuotekehityksen yhdistämistä. Pyrin edistämään kestävän merenkulun innovatiivisten ratkaisujen kehittämistä ja valmentamaan opiskelijoita tulevaisuuden merenkulkualan haasteisiin ja tutkimaan uusia mahdollisuuksia edistyneissä kelluvissa rakenteissa.”
Apulaisprofessori Mikko Suominen, konetekniikan laitos, arktinen meritekniikka
“Tutkin laivojen suorituskykyä ja runkoon kohdistuvia jääkuormia eri jääolosuhteissa, malli- ja täysmittakaavassa, pääosin kokeellisesti.
Laivojen suorituskyvyn ja siihen liittyvien tekijöiden tuntemus eri olosuhteissa on tärkeää, jotta merikuljetuksista jääolosuhteissa saadaan mahdollisimman energiatehokkaita. Oleellista on, että laivan runkorakenne pystytään mitoittamaan turvalliseksi, mutta samalla mahdollisimman kevyeksi.
Laivojen suorituskykyyn ja jääkuormiin liittyy monenlaisia mielenkiintoisia tutkimuskysymyksiä, sillä jään murtoprosessi on hyvin kaaoottinen ja siihen vaikuttavat monet tekijät laivan operoidessa. Tätä prosessia on mahdollista tutkia kontrolloidusti Aalto Ice and Wave Tankillä – vaikka näiden monimutkaisten asioiden skaalaaminen mallimittakaavaan onkin oma haasteensa tutkimuskysymyksineen.
Monet aiheeseen liittyvät tutkimuskysymykset vaativat eri alojen syvällistä tuntemusta. Työssäni odotankin erityisesti pääseväni tekemään yhteistyötä eri alojen tutkijoiden kanssa.”
Lue lisää uutisia
Tutkijat kytkivät lähes ikiliikkuvan aikakiteen ensimmäistä kertaa ulkoiseen värähtelijään – voi kasvattaa kvanttitietokoneiden laskentatehoa
Aikakide on moninkertaisesti pitkäikäisempi kuin muut kvanttijärjestelmät, joten sitä voitaisiin hyödyntää esimerkiksi kvanttitietokoneiden laskentatehon sekä mittauslaitteistojen tarkkuuden kasvattamiseen.
Esittelyssä Qi Chen: Luotettava tekoäly tarvitsee algoritmeja, jotka selviävät yllätyksistä
Tekoälyn kehittäjien on keskityttävä sovellusten turvallisuuteen ja oikeudenmukaisuuteen, sillä ne liittyvät suoraan yhteiskuntien luottamukseen ja tasa-arvoon, sanoo tutkija Qi Chen.
Tekoälyn ja ihmisen erimielisyys on tutkijalle jännä arvoitus
Francesco Croce tutkii multimodaalisia perustamalleja, erityisesti niiden hyökkäyksensietokykyä.