ÄûÃʵ¼º½

Uutiset

Otaniemessä syntyy maailman kestävintä ainetta

Laiteinvestointi vauhdittaa tulevaisuuden tärkeimmäksi materiaaliksi povatun grafeenin tutkimusta ja soveltamista teollisuudessa.

Aalto-yliopiston mikro- ja nanotekniikan laitos on tehnyt kaksi merkittävää laiteinvestointia, jotka ovat yhteisarvoltaan noin kaksi miljoonaa euroa.

– Meillä on nyt käytössämme parhaat mahdolliset laitteet kahdessa merkittävässä tutkimussuunnassa: ledien valmistusmateriaalina käytetyissä galliumnitridiyhdisteissä sekä grafeenitutkimuksessa. Investoidut laitteet mahdollistavat muun muassa entistä paremman uusien komponenttien ja kvantti-ilmiöiden tutkimisen, laitoksen johtaja, professori Harri Lipsanen kertoo.

Graphene CVD valmistaa kemiallisella kaasufaasipinnoituksella (Chemical Vapour Deposition) yhden atomikerroksen paksuista hiilikidettä, grafeenia.

– Grafeeni on tällä hetkellä maailman kestävin tunnettu aine, ja siitä povataan jopa tärkeintä materiaalia sitten muovin keksimisen, Lipsanen kertoo.

Laiteinvestointi tukee vahvasti grafeenin ympärillä tehtävää Euroopan laajuista tutkimustyötä.

– Olemme mukana EU:n lippulaivahankkeessa, jonka tavoitteena on saada grafeenitutkimuksen tulokset yliopistojen laboratorioista eurooppalaiseen teollisuuteen. Grafeenilla on merkittävät käyttömahdollisuudet elektroniikan lisäksi fotoniikan komponenteissa, kuten lasereissa ja optisessa tietoliikenteessä, joiden odotetaan tulevaisuudessa edistävän esineiden ja asioiden internetiä. Tutkimme myös jatkossa grafeenin käyttöä terahertsiteknologiassa.

Ledeistä aurinkokennoihin ja sähköautoihin

Toinen laitoksen tuoreista investoinneista on MOVPE-menetelmää (metallo-orgaaninen kaasufaasiepitaksia, metallo-organic vapour phase epitaxy) käyttävä laite, jolla valmistetaan melkein kaikki nanoalan yhdistepuolijohdemateriaalit. Niiden sovelluksia ovat muun muassa maailman tehokkaimmat aurinkokennot ja parhaat ledivalot.

– Ledivalojen rinnalle on tulossa voimakkaasti kasvava, samoja materiaaleja hyödyntävä, suurtaajuuksisten tehoelektroniikan komponenttien ala. Näitä komponentteja tarvitaan muun muassa sähköautoissa ja puhelimien linkkiasemissa. Transistorirakenteita erityisesti piin päälle tehdään koko ajan entistä enemmän ja niiden odotetaan pian tulevan myös tuotantoon, Lipsanen selventää.

Nanomateriaalien tutkimuksella voidaan tehdä hyvinkin suuria ja äkkinäisiä muutoksia tulevaisuuden tekniikan kehitykseen. Tutkimuksen tavoitteena ovat sovellukset, joihin teollisuuden ja erityisesti startup-yritysten on kehitystyössään helppo tarttua.

– Kokeellista materiaalitutkimusta tukeva teoreettinen ja laskennallinen tutkimus on yksi nanotieteen ja -teknologian kivijaloista, Lipsanen muistuttaa.


³¢¾±²õä³Ù¾±±ð³Ù´Ç²¹:

professori Harri Lipsanen
Aalto-yliopisto, mikro- ja nanotekniikan laitos
puh 050 4339 740
harri.lipsanen@aalto.fi

Kuvat: Aalto-yliopisto / Mikko Raskinen

  • ±Êä¾±±¹¾±³Ù±ð³Ù³Ù²â:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Henkilö koskettaa suurta kiveä tiilirakennuksen edessä, sinisen taivaan alla.
Kampus, Tutkimus ja taide, Yliopisto Julkaistu:

Glitch-teos haastaa näkemään taiteen eri valossa

Laura Könösen veistos paljastettiin 14.10. Otaniemen kampuksella.
Moderni rakennus, jossa värikäs laatoitettu julkisivu, jossa integroitu aurinkopaneeli. Taivas on kirkas ja vaaleansininen.
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Hiilipohjaiset radikaalit ovat tulevaisuuden aurinkokennoteknologiaa

Kansainvälisen tutkimusryhmän löydös on merkittävä askel kohti kevyitä, joustavia ja energiatehokkaita aurinkokennoja.
Joukko kerääntynyt moderniin rakennukseen isojen ikkunoiden ja puisten yksityiskohtien kanssa, seuraa puhujaa lavalla.
Tutkimus ja taide, Yliopisto Julkaistu:

Aalto ARTS viestii verkostolleen uudella uutiskirjeellä ja avaa keskustelua LinkedInissä

Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu on käynnistänyt uuden Friends of Aalto ARTS -uutiskirjeen sekä avannut oman LinkedIn-sivun.
Mies tummansinisessä paidassa ja mustissa housuissa nojaa ruskeaan kalliomuurin seinään takan lähellä, jossa on kynttilöitä.
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Endurance ei ollutkaan aikansa vahvin laiva ja sen puutteet olivat tiedossa – tutkimusmatkailija Shackletonin aluksen uppoamisesta paljastui uutta tietoa

Uusi tutkimus osoittaa, että tutkimusmatkailija Ernest Shackletonin kuuluisa Endurance-alus ei ollut rakenteellisesti riittävän kestävä ahtojäiden puristukseen. Shackleton myös tiesi aluksen puutteista ennen huonosti päättynyttä matkaansa Etelämantereelle.