ʵ

Uutiset

Poronluuta hyödynnetään keramiikassa

Lapin porokanta ylittää 200 000 yksilön, joten poroja on pohjoisessa Suomessa jopa enemmän kuin ihmisiä. Paikalliset hyödyntävät porosta lihan, nahan, karvan ja sarvet mutta poronluu on teollisuuden sivutuote ja jätettä. Poronluun kierrättäminen on paitsi kestävää ja vastuullista myös tarjoaa uusia liiketoiminta- ja yhteistyömahdollisuuksia Lapin alueella.
Bone china made of reindeer bone remain
Mallikappaleita poronluuposliinista. Kuva: Nur Horsanali

Englannissa on perinteisesti hyödynnetty karjan luuainesta niin kutsutussa luuposliinissa, jopa teollisessa mittakaavassa. Luuposliinille tyypillisiä ominaisuuksia ovat ainutlaatuisen vaalea ja kuulas ulkonäkö sekä hyvä kestävyys. Tämä mahdollistaa hienostuneiden keramiikkateosten valmistamisen. Poronluuposliinista voisi mahdollisesti syntyä vastaavanlaista tuotantoa Suomessa.

Poron luujätteen materiaalikehittely alkoi 15 vuotta sitten Sodankylässä, Seppo Kaaretkosken johtamassa ja Maija Vepsäläisen koordinoimassa EU-hankkeessa. Mukana oli myös brittiläisiä asiantuntijoita. Poronluuposliini on tämän hankkeen lopputulos. Pitkästä ja perusteellisesta tutkimustyöstä huolimatta varsinainen tuotanto osoittautui liian kalliiksi, ja tästä syystä hanke  hiljalleen hautautui. 

Jo ennen edellä mainittua EU-hanketta Aalto-yliopistossa (silloin Taideteollinen korkeakoulu) selvitettiin mahdollisuutta käyttää poronluuta tuhkan muodossa. Maarit Mäkelä, joka johtaa nykyään hanketta Jouni Partasen kanssa, pääsi kokeilemaan poronluuekramiikan valmistamista silloisen hankevetäjän Airi Hortlingin kanssa.

Nyt muotoilun laitoksen ja konetekniikan laitoksen yhteinen on palannut aiheen äärelle ja käyttää nykyaikaisia menetelmiä poronluuposliinin valmistamisessa. Samalla luodaan yhteyksiä pohjoisen ja eteläisen Suomen sidosryhmien välille ja etsitään uusia mahdollisuuksia paikallisille elinkeinoille ja turismille. 3D-tulostus on avannut uusia mahdollisuuksia tutkia tätä materiaalia entistä nopeammin ja kustannustehokkaammin.  

Marraskuussa 2019 hankkeen osapuolet tapasivat Lapissa. Tavoitteena oli ymmärtää paremmin paikallista kontekstia, keskustella, tehdä vierailuja mm. porotiloille ja teurastamoille ja työpajatyöskennellä sekä kokeilla 3D-tulostusta. Sodankylän lisäksi vierailtiin Posion arktisessa keramiikkakeskuksessa sekä Pentikin keramiikkatehtaalla ja Miki Studiolla. Projektista lisää jutuissa  ja 

3DKERA projektia osarahoittaa Business Finland Co-Creation program.

Projektitiimi: Maarit Mäkelä, Priska Falin, Tomi Pelkonen, Nur Horsanali (Aalto ARTS) Jouni Partanen, Kirsi Kukko, Ashish Mohite (Aalto ENG)

Partnerit: Aalto University, Sodankylä Municipality, Arctic Ceramic Center (Posio), Kieringin Lomakylä, Kerasil, 3DTech, Fiskars

  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Eduardo Hernández Villalobos osallistui ensimmäistä kertaa Aalto-yliopiston mentorointiohjelmaan.
۳ٱ𾱲ٲö Julkaistu:

Mentori Eduardo Hernández Villalobos: Opin nuorten suunnittelijoiden kohtaamista haasteista

Aalto-yliopiston mentorointiohjelma tarjosi Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun alumnille tilaisuuden merkitykselliseen vuorovaikutukseen ja yhteisön rakentamiseen.
Henkilö nojaa kädet ristissä suuren puunrunkoon, yllään harmaa nappipaita ja mustat housut.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Markus Joutsela: “Pakkaus on alihyödynnetty media, käyttöliittymä ja kokemuksellinen elementti”

Minä väitän -sarjassamme lehtori ja tutkija Markus Joutsela tarkastelee, miten käyttäjälähtöinen suunnittelu voi muuttaa tavan, jolla pakkauksia tehdään ja koetaan.
Henkilö valkoisessa puserossa puhuu mikrofoniin, taustalla esityskalvot heijastuvat seinälle.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Professori Tuuli Mattelmäki: “Oivallus syntyy usein yllätyksen kautta”

Muotoilun professori tutkii, miten luovat ja empaattiset työtavat voivat edistää yhteiskunnallista muutosta ja ekososiaalista kestävyyttä.
Lähikuva tieteellisestä instrumentista, jossa kultaa ja pronssia, johtoja ja merkintöjä laboratoriossa.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Tutkijat kytkivät lähes ikiliikkuvan aikakiteen ensimmäistä kertaa ulkoiseen värähtelijään – voi kasvattaa kvanttitietokoneiden laskentatehoa

Aikakide on moninkertaisesti pitkäikäisempi kuin muut kvanttijärjestelmät, joten sitä voitaisiin hyödyntää esimerkiksi kvanttitietokoneiden laskentatehon sekä mittauslaitteistojen tarkkuuden kasvattamiseen.