Potilasjärjestelmien käytettävyys ei parantunut neljässä vuodessa
Vuosina 2014 ja 2010 toteutetut samanmuotoiset kyselyt ovat osa ensimmäistä potilastietojärjestelmien käyttäjäkokemuksia ja käytettävyyttä koskevaa kansallista tutkimusta. Vastaajina kummassakin kyselyssä on ollut yhteensä yli 3000 potilastyötä tekevää lääkäriä.
"Yleinen kokemus ei ole parantunut neljässä vuodessa, vaikka potilastietojärjestelmien ongelmat olivat tiedossa jo 2010. Keskimääräinen lääkärien antama kouluarvosana järjestelmien käytettävyydelle on 6-7, tyydyttävää tasoa", kertoo tutkija Johanna Kaipio Aalto-yliopiston tietotekniikan laitokselta.
Vastaajat ovat kokeneita potilastietojärjestelmien käyttäjiä, ja tutkimuksen tulokset edustavat heidän kokemuksiaan näiden tietojärjestelmien käytöstä ja käytettävyydestä.
Paremmat arvosanat yksityiseltä sektorilta
Terveyskeskuksissa ja sairaaloissa työskentelevät lääkärit antoivat käyttämilleen potilastietojärjestelmille yleisesti ottaen huonoimmat arvosanat kuin yksityisellä sektorilla työskentelevät kollegansa. Joidenkin tuotemerkkien arvosanat olivat jopa huonontuneet vuodesta 2010 vuoteen 2014.
"Kanta ja eResepti eivät ole onnistuneet helpottamaan lääkärien työtä, eikä yhteistyö ja tiedonvaihto eri organisaatioissa työskentelevien lääkärien välillä, saati lääkärin ja potilaan välillä, toimi vielä toivotulla tavalla. Toisaalta tutkimus nosti esiin yksittäisiä toiminnallisuuksia, joissa on tapahtunut kehitystä. Näitä ovat esimerkiksi tietojärjestelmien tuki lääkitysvirheiden estämiselle, potilaan lääkelistan selkeys sekä yhteenvetonäkymä potilaan tilanteesta", kuvailee Kaipio.
Tutkimustulosten perusteella potilastietojärjestelmien käyttö ei vielä tue tai tehosta lääkärien rutiinitehtävien suorittamista tavoitellulla tavalla. Kehitystyö on tarpeen, jotta voidaan saavuttaa tietojärjestelmien käytön odotettavissa olevat hyödyt ja tukea potilasturvallisuuden toteutumista.
"Yksi mahdollinen paikka vaikuttaa uuden tietojärjestelmän tai -version käyttötapoihin ja tietojärjestelmien mahdollistamiin työprosessien muutoksiin on käyttöönottovaihe. Tällöin on hyvä tunnistaa myös mahdolliset käytettävyyteen liittyvät puutteet. Henkilökuntaa tulee tukea muutoksessa ja muutosten pitää olla suunniteltuja. Nämä näkökulmat otetaan huomioon juuri alkaneessa COPE-hankkeessa, jossa tutkitaan, miten ammattilaisia voidaan tukea terveydenhuollon digitaalisten palveluiden käyttöönotossa", lisää Kaipio lopuksi.
Tutkimus on julkaistu äskettäin Medical Informatics –lehdessä. Myös Lääkärilehdessä on julkaistu useampia artikkeleita vuosina 2010 ja 2014 toteutettuihin tutkimuksiin liittyen. Tutkimuksessa olivat Aalto-yliopiston tietotekniikan laitoksen lisäksi mukana Lääkäriliitto, Helsingin yliopisto ja HUS, THL, Turun yliopisto, Oulun yliopisto, sekä Victorian yliopisto Kanadasta. Lääkärien käyttäjäkokemuksia kartoittava tutkimus toteutetaan uudelleen vuonna 2017.
³¢¾±²õä³Ù¾±±ð³Ù´Ç²¹:
Johanna Kaipio
Tutkija
Tietotekniikan laitos
johanna.kaipio@aalto.fi
+358 50 593 6822
Lue lisää uutisia
Tutkijat kytkivät lähes ikiliikkuvan aikakiteen ensimmäistä kertaa ulkoiseen värähtelijään – voi kasvattaa kvanttitietokoneiden laskentatehoa
Aikakide on moninkertaisesti pitkäikäisempi kuin muut kvanttijärjestelmät, joten sitä voitaisiin hyödyntää esimerkiksi kvanttitietokoneiden laskentatehon sekä mittauslaitteistojen tarkkuuden kasvattamiseen.
Hiilipohjaiset radikaalit ovat tulevaisuuden aurinkokennoteknologiaa
Kansainvälisen tutkimusryhmän löydös on merkittävä askel kohti kevyitä, joustavia ja energiatehokkaita aurinkokennoja.
Endurance ei ollutkaan aikansa vahvin laiva ja sen puutteet olivat tiedossa – tutkimusmatkailija Shackletonin aluksen uppoamisesta paljastui uutta tietoa
Uusi tutkimus osoittaa, että tutkimusmatkailija Ernest Shackletonin kuuluisa Endurance-alus ei ollut rakenteellisesti riittävän kestävä ahtojäiden puristukseen. Shackleton myös tiesi aluksen puutteista ennen huonosti päättynyttä matkaansa Etelämantereelle.