ÄûÃʵ¼º½

Valtioneuvosto on nimittänyt uuden hallituksen, toimikuntien jäsenet sekä Strategisen tutkimuksen neuvoston ajalle 1.1.2022 - 31.12.2024. Uusista jäsenistä kaksi on Aalto-yliopistosta, professori Antti Ylä-Jääski (Perustieteiden korkeakoulu, tietotekniikan laitos) sekä professori Patric Östergård (Sähkötekniikan korkeakoulu, tietoliikenne- ja tietoverkkotekniikan laitos). Professori Ylä-Jääski nimitettiin Strategisen tutkimuksen neuvostoon ja professori Östergård Luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikuntaan. Lisää nimityksistä voi lukea .

Professori ÖstergÃ¥rdille nimitys on suuri kunnia, sillä se on tehty korkeimmalla mahdollisella poliittisella tasolla ja mukana oli erinomaisia hakijoita. 

"Haluan kiittää laitosjohtaja Riku Jänttiä sekä dekaani Jyri Hämäläistä, jotka tukivat minua koko prosessin ajan. Varsinkin, kun otetaan huomioon, että jäsenyys vie paljon aikaa, joka on tietysti pois muilta tehtäviltä. Jäsenyydessä on myös suuri henkilökohtainen haitta, sillä jäsenet eivät saa itse hakea rahoitusta Suomen Akatemialta. Olen kuitenkin työskennellyt monen vuoden ajan erilaisissa komiteoissa Aalto-yliopistossa ja olen todella iloinen, kun voin osallistua myös kansallisella tasolla", professori ÖstergÃ¥rd kertoo. 

Tutkimuksien rahoituksista päättäminen ei ole helppo tehtävä

Akatemian toimikuntien tärkein tehtävä on päättää tieteellisen tutkimuksen rahoituksesta.

''Tehtävä muuttuu yhä haastavammaksi, kun taloudelliset resurssit todennäköisesti pienenevät ja samaan aikaan suomalaisen tutkimuksen taso paranee päivä päivältä. Eli yhä useammat ansaitsisivat rahoituksen. Syksyllä meille järjestetään neljän päivän koulutus, jossa prosessit ja käytännön yksityiskohdat selitetään", professori Östergård sanoo.

''En tiedä, kuinka paljon jäsenet voivat vaikuttaa hakuprosessiin, mutta mielestäni sitä voitaisiin selkeyttää, koska selkeä enemmistö hakemuksista ei saa rahoitusta. Kuinka kauan esimerkiksi ulkomaiset kumppanimme viitsivät kirjoittaa sitoumuksia sovituista vierailuista, joita ei tapahdu 8–9 tapauksessa kymmenestä?", hän pohtii.

Professori Östergård tutkii informaatioteoriaa, joka on yksi informaatioteknologian tärkeimpiä peruspilareita. Diskreeteillä matemaattisilla rakenteilla on keskeinen rooli informaatioteoriassa ja hänen tutkimusryhmänsä työ tukeutuu näiden tutkimisessa vahvasti tietokoneavusteisiin menetelmiin. Yksi esimerkki rakenteista on virheenkorjaavat koodit.

"Opinnoissani, tutkimuksissani ja työssäni olen oppinut tuntemaan monia aloja (sähkötekniikka, tietojenkäsittelytiede, informaatioteknologia, matematiikka). Ehkä tämä laaja-alaisuus on yksi syy siihen, miksi minut valittiin", professori sanoo.