ʵ

Uutiset

Rakkaus ja pelko näkyvät kaikkialla aivoissa, ei vain tietyssä osassa

Julkaistu:
Vihan ja ilon kaltaisten perustunteiden aivomekanismit muistuttavat eri ihmisillä toisiaan. Sosiaalisissa tunteissa, kuten kiitollisuudessa ja halveksunnassa, erot ovat selvästi suurempia.
Suurin osa tunteista aktivoi laajoja, päällekkäisiä aivoverkostoja. Tunneryhmiä verrattaessa positiiviset tunteet aktivoivat muita enemmän etuotsalohkon alueita, negatiiviset perustunteet somatosensorisia ja subkortikaalisia alueita ja negatiiviset sosiaaliset tunteet motorisia ja sosiaalista informaatiota käsitteleviä alueita. Kuva: Heini Saarimäki

Tunnetutkimuksessa on kilpailevia teorioita siitä, voidaanko tunteet nähdä vain tiettyjen aivoalueiden aktiivisuutena. Aalto-yliopiston uuden väitöstutkimuksen mukaan tunnetila vaikuttaa koko aivojen toimintaan sen sijaan, että yksittäiset tunteet paikantuisivat vain tietylle aivojen alueelle.

”Aivotutkimuksen näkökulmasta tunne on koko aivojen tila tietyllä ajanhetkellä. Aivot saattavat esimerkiksi tulkita tiettyjen toimintamallien, muistikuvien ja kehollisten muutosten kokonaisuuden vaikkapa vihan tunteeksi”, kuvailee tohtorikoulutettava Heini Saarimäki.

Tutkimukseen osallistuneiden koehenkilöiden tunnetila herätettiin elokuvien, eläytymistehtävän tai tarinoiden avulla. Sen jälkeen koneoppimiseen perustuva luokittelualgoritmi opetettiin yhdistämään tietty tunne ja siihen liittyvä aivodata. Luokittelualgoritmia testattiin antamalla sille uutta aivodataa ja mittaamalla, kuinka hyvin algoritmi tunnistaa oikean tunnetilan pelkän aivodatan perusteella. Aivotoiminnan mittausmenetelmä perustuu aivojen veren happipitoisuudessa tapahtuvien muutosten mittaamiseen, ja sillä saadaan tietoa aivojen aktivoitumisesta millimetrien tarkkuudella.

Tutkijat olivat erityisen kiinnostuneita tunnekohtaisista aivokartoista eli tunteiden paikantumisesta koko aivojen eri alueille. Koko aivojen toimintaa analysoimalla luokittelualgoritmi voi onnistua päättelemään, mistä tunnetilasta on kyse.

Saarimäki ja hänen kollegansa havaitsivat, että perustunteilla, kuten vihalla, ilolla, surulla, pelolla, hämmästyksellä ja inholla, on jossain määrin samanlainen aivokartta eri ihmisten välillä. Perustunteet vaikuttavat olevan siis ainakin osin biologisesti määräytyneitä. Sosiaaliset tunteet – kiitollisuus, halveksunta, ylpeys ja häpeä – taas rakentuvat enemmän kokemuksen myötä. Niissä aivojen aktiivisuus on myös ihmisten välillä erilaisempi kuin perustunteissa.

Samankaltaisista tunnejoukoista myötätunnon voimaan

Luokittelualgoritmi tekee enemmän virheitä niiden tunteiden erottelussa, joiden aivokartat ovat samankaltaisia. Tietoa voidaan verrata siihen, miten samankaltaisina ihmiset kokevat tietyt tunteet.  Positiiviset tunteet, kuten ilo, rakkaus, kiitollisuus ja ylpeys, ovat sekä kokemuksen tasolla että aivoperustaltaan lähempänä toisiaan. Negatiiviset perustunteet, kuten pelko, viha ja suru puolestaan muodostavat oman, aivoperustaltaan samankaltaisen joukkonsa. Negatiivisten sosiaalisten tunteiden, kuten syyllisyyden, häpeän ja paheksunnan, aivoperustat ovat taas lähimpänä toisiaan ja ne poikkeavat perustunteiden vastaavista aivokartoista.

”Havaitsimme myös, että tunteiden luokittelutarkkuudessa on yksilöllisiä eroja esimerkiksi empatiakykyyn liittyen. Haluamme selvittää tarkemmin, miten yksilölliset erot esimerkiksi myötätunnossa ovat yhteydessä aivojen tunnejärjestelmien toimintaan, joten siitä on nyt käynnistymässä erillinen tutkimushanke”, Saarimäki kertoo.

Tutkimuksen tuloksista on myös hyötyä hoidettaessa mielenterveyden häiriöitä tai muistisairauksia, joista molemmilla vaikuttaa olevan selkeä yhteys tunne-elämän häiriöihin. Eri tunteiden aivomekanismien parempi ymmärtäminen voi auttaa hoidon suunnittelussa ja oikeanlaisessa kohdentamisessa.

Heini Saarimäki väittelee perjantaina 16. helmikuuta. Väitöskirjan nimi on: "".

äپٴᲹ:

Heini Saarimäki
Tohtorikoulutettava
Aalto-yliopisto
heini.saarimaki@aalto.fi
p. 050 370 7385

Mikko Sams
Professori
Aalto-yliopisto
mikko.sams@aalto.fi
p. 050 521 5739

  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Henkilö koskettaa suurta kiveä tiilirakennuksen edessä, sinisen taivaan alla.
Kampus, Tutkimus ja taide, Yliopisto Julkaistu:

Glitch-teos haastaa näkemään taiteen eri valossa

Laura Könösen veistos paljastettiin 14.10. Otaniemen kampuksella.
Moderni rakennus, jossa värikäs laatoitettu julkisivu, jossa integroitu aurinkopaneeli. Taivas on kirkas ja vaaleansininen.
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Hiilipohjaiset radikaalit ovat tulevaisuuden aurinkokennoteknologiaa

Kansainvälisen tutkimusryhmän löydös on merkittävä askel kohti kevyitä, joustavia ja energiatehokkaita aurinkokennoja.
Joukko kerääntynyt moderniin rakennukseen isojen ikkunoiden ja puisten yksityiskohtien kanssa, seuraa puhujaa lavalla.
Tutkimus ja taide, Yliopisto Julkaistu:

Aalto ARTS viestii verkostolleen uudella uutiskirjeellä ja avaa keskustelua LinkedInissä

Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu on käynnistänyt uuden Friends of Aalto ARTS -uutiskirjeen sekä avannut oman LinkedIn-sivun.
Mies tummansinisessä paidassa ja mustissa housuissa nojaa ruskeaan kalliomuurin seinään takan lähellä, jossa on kynttilöitä.
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Endurance ei ollutkaan aikansa vahvin laiva ja sen puutteet olivat tiedossa – tutkimusmatkailija Shackletonin aluksen uppoamisesta paljastui uutta tietoa

Uusi tutkimus osoittaa, että tutkimusmatkailija Ernest Shackletonin kuuluisa Endurance-alus ei ollut rakenteellisesti riittävän kestävä ahtojäiden puristukseen. Shackleton myös tiesi aluksen puutteista ennen huonosti päättynyttä matkaansa Etelämantereelle.