ʵ

Uutiset

Sähkön kulutusjousto edistää siirtymistä hiilineutraaliin energiajärjestelmään

Vihreässä energiamurroksessa on haasteena uusiutuvan energian epäsäännöllinen saatavuus. Uusi tutkimushanke selvittää, miten kunnat ja kotitalouden voivat säädellä sähkön kulutustaan siten, että leikataan hiilipäästöjä ja saadaan kustannussäästöjä.
Sähkön kulutusjousto edistää siirtymistä hiilineutraaliin energiajärjestelmään (kuva: Adobe Stock)

Viime talven energiakriisi kannusti kuluttajia etsimään tapoja säästää energiakustannuksissa kulutusjoustoa hyödyntämällä. Kuluttajien valitsemat säästötavat vaihtelivat pyykinpesuhetken ajoittamisesta kokonaisten älykotijärjestelmien hankintaan. Tulevaisuudessa kulutusjoustoa hyödyntävät toimintatavat ja ratkaisut halutaan saada paremmin kaikkien kuluttajien käyttöön. Pienempien sähkölaskujen lisäksi kulutusjoustolla on merkittävä rooli hiilineutraaliin energiajärjestelmään siirtymisessä.

Lokakuussa käynnistyvä Flaire-hanke (Solutions for transition: Fair, flexible and socially resilient energy systems) tutkii sähkön kulutusjoustoon perustuvia ratkaisuja kunnissa ja kotitalouksissa ja edistää niiden käyttöönottoa yhdessä keskeisten energia-alan toimijoiden kanssa. Tavoitteena on tuottaa toimivia ja oikeudenmukaisia toimintatapoja ja ratkaisuja, joiden avulla kunnille ja kotitalouksille, myös heikommassa asemassa oleville, on tarjolla puhdasta ja kohtuuhintaista energiaa. Suomen Akatemian yhteydessä toimiva strategisen tutkimuksen neuvosto (STN) myönsi hankkeelle rahoitusta yhteensä noin 2,7 miljoonaa euroa, josta Aalto-yliopiston osuus on noin 450 000 euroa.

”Sähköntuotannon rakenteen muuttuminen lisää tarvetta kysyntäjoustolle järjestelmän näkökulmasta, mutta nostaa esille joustojen tuomia hyötyjä myös kuluttajille. Pyrimme tässä projektissa huomioimaan molemmat näkökulmat ja tutkimaan millainen rooli kulutusjoustolla voisi tai pitäisi olla Suomen energiasektorin muutoksessa, minkälaisia esteitä kulutusjouston käyttöönotolle on ja miten näitä esteitä voitaisiin poistaa”, sanoo professori Ilkka Keppo Aalto-yliopistosta.

Puhdas energiajärjestelmä vaatii sähkön käytön siirtämistä

Tulevaisuuden energiaratkaisut perustuvat uusiutuvaan energiaan, kuten tuuli- ja aurinkoenergiaan. Näiden energiamuotojen haasteena on niiden riittävyys ja ajoittaisuus. Aurinkoisina ja tuulisina päivinä uusiutuvaa energiaa on runsaasti tarjolla, kun taas tyyninä pakkaspäivinä — päivinä, jolloin kulutus on runsasta — tuotanto on vähäistä. Kulutusjoustoon perustuvat ratkaisut auttavat tasaamaan energian kulutusta ja tukevat siten siirtymistä fossiilivapaaseen energiantuotantoon. 

Kulutusjousto voi perustua joko energian kokonaiskulutuksen vähentämiseen (energian säästö) tai sähkön käytön siirtämiseen hetkiin, jolloin sähköä on paljon tarjolla (kysynnän siirto). Molemmat kulutusjoustomallit voivat nojata joko kuluttajien omaan aktiivisuuteen (esimerkiksi pyykinpesuhetken ajoittaminen) ja tätä tukevaan informaatio-ohjaukseen tai teknologisiin ratkaisuihin (muun muassa älykotiratkaisut), jotka säätelevät kulutusta automaattisesti. Kunnissa on jo kokeiltu niin sanottuja virtuaalivoimaloita, joissa kuntien kiinteistöjä, kuten kirjastoja ja kouluja, on kytketty yhteiseen kiinteistöautomaatiojärjestelmään säätövaran luomiseksi.

Luvassa kulutusjoustoratkaisujen kokeilua ja valtakunnallinen ilmasto-aiheinen kansalaiskokous 

Flaire tutkii sähkön kulutusjoustonratkaisuja sekä Suomen energiajärjestelmän että yksittäisten kotitalouksien näkökulmasta. Hankkeessa etsitään vastauksia muun muassa näihin kysymyksiin: 

  • Miten kulutusjoustoratkaisut vaikuttavat Suomen energiajärjestelmän vakauteen ja ennustettavuuteen? 
  • Millä tavoin kulutusjoustomallit voivat vahvistaa kotitalouksien resilienssiä eli kykyä sopeutua muutoksiin? 
  • Miten kulutusjoustoratkaisut saataisiin valtavirtaistettua?

Keskeinen osa hanketta on ratkaisujen testaaminen ja kehittäminen yhdessä kotitalouksien ja kuntien kanssa erilaisten kokeilujen avulla. Kuntien kanssa tehdään yhteistyötä olemassa olevan Kohti hiilineutraaleja kuntia (Hinku) -verkoston kautta. Keskeiset energia-alan toimijat tuodaan yhteen etsimään konkreettisia ratkaisuja kriittisiin haasteisiin.

Hankkeen puitteissa järjestetään myös valtakunnallinen ilmasto- ja energia-aiheinen puntaroiva kansalaiskokous, jossa tavalliset kansalaiset voivat osallistua energiansäästön ja kulutuksen siirtotoimien tunnistamiseen ja niiden oikeudenmukaisuuden arviointiin. Tavoitteena on synnyttää kansalaiskeskustelua kulutusjouston mahdollisuuksista ilmastonmuutoksen hillinnässä ja kotitalouksien resilienssin vahvistamisessa. 

Monitieteiseen Flaire-konsortioon kuuluvat Oulun yliopisto, Helsingin yliopisto, Turun yliopisto, Aalto-yliopisto ja Suomen ympäristökeskus (Syke). Hankkeessa työskentelee energiatekniikan ja energiajärjestelmien mallintamisen, ympäristötaloustieteen, kuluttajatutkimuksen, politiikan tutkimuksen ja yhteiskuntatieteellisen ympäristötutkimuksen asiantuntijoita.

äپٴᲹ

Eva Pongrácz

Professori, Oulun yliopisto
Konsortion johtaja

Ilkka Keppo

Associate Professor
Aalto-yliopiston osaprojektin johtaja
  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Henkilö koskettaa suurta kiveä tiilirakennuksen edessä, sinisen taivaan alla.
Kampus, Tutkimus ja taide, Yliopisto Julkaistu:

Glitch-teos haastaa näkemään taiteen eri valossa

Laura Könösen veistos paljastettiin 14.10. Otaniemen kampuksella.
Moderni rakennus, jossa värikäs laatoitettu julkisivu, jossa integroitu aurinkopaneeli. Taivas on kirkas ja vaaleansininen.
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Hiilipohjaiset radikaalit ovat tulevaisuuden aurinkokennoteknologiaa

Kansainvälisen tutkimusryhmän löydös on merkittävä askel kohti kevyitä, joustavia ja energiatehokkaita aurinkokennoja.
Joukko kerääntynyt moderniin rakennukseen isojen ikkunoiden ja puisten yksityiskohtien kanssa, seuraa puhujaa lavalla.
Tutkimus ja taide, Yliopisto Julkaistu:

Aalto ARTS viestii verkostolleen uudella uutiskirjeellä ja avaa keskustelua LinkedInissä

Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu on käynnistänyt uuden Friends of Aalto ARTS -uutiskirjeen sekä avannut oman LinkedIn-sivun.
Mies tummansinisessä paidassa ja mustissa housuissa nojaa ruskeaan kalliomuurin seinään takan lähellä, jossa on kynttilöitä.
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Endurance ei ollutkaan aikansa vahvin laiva ja sen puutteet olivat tiedossa – tutkimusmatkailija Shackletonin aluksen uppoamisesta paljastui uutta tietoa

Uusi tutkimus osoittaa, että tutkimusmatkailija Ernest Shackletonin kuuluisa Endurance-alus ei ollut rakenteellisesti riittävän kestävä ahtojäiden puristukseen. Shackleton myös tiesi aluksen puutteista ennen huonosti päättynyttä matkaansa Etelämantereelle.