ʵ

Uutiset

Sähköpajakurssilla opiskelijoiden kekseliäisyys on rajaton

Kurssilla suunnitellaan ja valmistetaan elektronisia laitteita. Keskiössä on teorian soveltaminen käytäntöön tekemisen kautta.

Perinteisessä Sähköpajakurssin loppunäytöksessä opiskelijat esittelivät sähkötekniikan oppien soveltamista käytännössä. Ryhmät koostuvat pääasiassa ensimmäisen vuoden opiskelijoista. Kurssin vetäjä Kimmo Silvonen kertoi kurssia esitellessään, että kaikissa töissä oli nyt keväällä käytetty mm. mikro-ohjaimia.

Lopputuotoksina yleisölle esiteltiin mm. Arduinolla ohjelmoituja kitaraefektejä, bluetoothilla toimiva auto, 3-徱äٳö, koripallopeli, tuulitunneli ja Quadrokopteri.
 

Quadrokopteri

Quadrokopteri pääsi liikkeelle Arduinon ja 3D-tulostettujen osien avulla. ”Aina kun mukaan lisää jotain uutta, tulee mutkia matkaan”, oli kaksikko Bruce Clayhills ja Tomas Saaristola havainnut projektin edetessä. Periaatteessa kaikki koneen osat olivat jossain matkan varrella hajonneet, mutta lopputilaisuudessa esitetyssä videossa kone lensi ja ohjautui mallikkaasti.
 

Bluetooth-auto

Auto oli mallinnettu alusta loppuun itse, ja sen osat laserleikattu. Ohjaimen koodauksessa oli käytetty ArduinoNanoa, joka lähetti ohjaustiedot autoon. Autoa olivat rakentamassa Olavi Korhonen, Risto Koverola, Vesa-Pekka Palmu ja Sami Rahkola.
 

3-徱äٳö

Ryhmä sai mallia ja inspiraatiota ledinäytön tekemiseen Youtube-videoita katsomalla. Esimerkiksi piirilevyt piirrettiin itse, mutta tilattiin valmiina ja tämän jälkeen uunitettiin itse. Tässä lopputyössä animaatiot heijastettiin ledinäytölle. Projektissa mukana olivat Jaakob Lidauer, Joakim Lyyski, Vili Ojala ja Kalle Petäjäaho.

Oppimisen iloa jo vuodesta 2013

Kevään sähköpajakurssilaisten lopputyöt esiteltiin yleisölle loppunäytöksessä maanantaina 22. toukokuuta. Kurssi järjestetään kaksi kertaa vuodessa kevät- ja syyslukukaudella ja loppunäytös kokoaa yhteen yleisön ja opiskelijat Otaniemeen Sähkötekniikan korkeakoulun tiloihin.

Sähköpajakurssi järjestettiin ensimmäistä kertaa syksyllä 2013. Kurssi on koettu innostavaksi ja motivoivaksi, ja siellä on koettu olevan hyvä ja kannustava ilmapiiri. Kurssilla halutaan opettaa käytännössä, mihin teoriaa tarvitaan. Se on saanut kiitettävää palautetta niin opiskelijoita kuin korkeakoulun ulkopuolisiltakin tahoilta. Kurssi on suunnattu pääasiassa ensimmäisen vuoden opiskelijoille, mutta mukaan tulee vuosittain lisää innokkaita osallistujia kaikista Aalto-yliopiston korkeakouluista.

Kuvat: Mikko Raskinen / Aalto-yliopisto

  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

""
Opinnot, Yliopisto Julkaistu:

Hyödynnä UniSportin pilates-tunti ja Take a Break! kampuksella vielä huhtikuun ajan!

Hyödynnä UniSportin pilates-tunti ja Take a Break! kampuksella vielä huhtikuun ajan!
Lähikuva sateenkaaren sävyisestä öljykalvosta samean likaisen veden pinnalla
۳ٱ𾱲ٲö, Opinnot, Yliopisto Julkaistu:

Tutustu ympäristön haitta-aineisiin kesäkoulussa Ranskan Alpeilla

Tutustu ympäristön haitta-aineisiin asiantuntijaluentojen, käytännön työpajojen ja kansainvälisen yhteistyön kautta – valituille opiskelijoille tarjotaan rahoitus matkakuluihin ja majoitukseen.
3D_logo_around_campus
Opinnot Julkaistu:

Avoimen yliopiston kieli- ja viestintäopinnot koottu yhdelle sivulle

Aalto-yliopiston Avoimen yliopiston sivustolla on julkaistu uusi koontisivu kieli- ja viestintäopinnoista. Sivulta löydät tietoa tarjolla olevista kursseista, ilmoittautumisesta, aikatauluista ja opintojen käytännöistä.
Opinnot Julkaistu:

Alakohtaista sanastoa oppimassa – opiskelijoiden rakentamat sanastot kurssin oppimistehtävänä

Haastattelin kahta Aallon opettajaa, jotka ovat hyödyntäneet opiskelijoiden itse rakentamia sanastoja kurssityönä osana substanssiaineen ja alakohtaisen kielikurssin opetusta. Tehtävät pohjautuvat aktiivisen oppimisen menetelmiin: sanastoja ei rakennakaan opettaja, vaan oppija itse. Haastattelussa pureuduimme muun muassa siihen, millainen opetusfilosofia sanastotehtävien kehittämisen taustalla on, miten alakohtaisen sanaston oppimista voi kytkeä koko kurssin oppimistavoitteisiin ja millaisilla teknisillä ratkaisuilla mahdollistetaan opiskelijoiden aktiivista oppimista sanastotehtävässä.