Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulun vuoden 2025 alumniksi on valittu Ville Voipio, joka tunnetaan muun muassa Vaisala Oyj:n sekä Teknologiateollisuus ry:n hallituksen puheenjohtajana. Vuoden alumni -tunnustus jaettiin Aalto Alumni Weekend -tapahtumassa lauantaina 25.10.2025.
Voipiolle kiinnostus tekniikkaan tuli verenperintönä: hänen molemmat vanhempansa ovat Aalto-yliopiston edeltäjän, Teknillisen korkeakoulun, kasvatteja, ja Voipio kertookin kirjoittaneen ensimmäisen koodinpätkänsä jo viisivuotiaana. Voipio aloitti ensin fysiikan opiskelijana, mutta päätyi vaihtamaan mittaustekniikkaan, sillä hän halusi tehdä jotain konkreettista käsillään.
Innokas opiskelija suoritti diplomi-insinöörin opinnot vauhdikkaasti kolmessa vuodessa ja vannoi, että ei enää palaa opiskelijaksi. Toisin kuitenkin kävi, kun hänen diplomityön ohjaajansa kysyi, jos Voipio olisi kiinnostunut tekemään väitöskirjan.
”Professori pyysi niin kauniisti ja ajattelin, että äiti tykkäisi, jos minusta tulisi tohtori”, Voipio naurahtaa.
Voipio kutsuu hymyillen uraansa carpe diem -uraksi, sillä hän kokee ennemmin tarttuneen hänelle tarjottuihin mahdollisuuksiin kuin edenneen selkeästi tiettyä polkua pitkin. Uransa ensimmäiset vuosikymmenet hän työskenteli prosessiteollisuudessa mittausten parissa ja eteni tuotekehityksen tehtävistä aina toimitusjohtajaksi saakka. Uransa aikana Voipio onkin paneutunut laajasti eri tekniikan aiheisiin ja julkaissut tutkimuksia muun muassa lääketieteen teknologiaan liittyen.
Voipion kiinnostus ja osaaminen ei ole kuitenkaan rajoittunut vain eri tekniikan aiheisiin. Vaisala Oyj:n sekä Teknologiateollisuus ry:n hallituksen puheenjohtajana toimimisen lisäksi hän on kestävän kansainvälisen liiketoiminnan työelämäprofessori Turun kauppakorkeakoulussa. Lisäksi hän työskentelee startupien kanssa sekä pitää puheita erilaisissa tilaisuuksissa. Työtehtäviään hän kuvailee naureskellen ylemmän tason viisasteluksi.
”Reilu kymmenen vuotta olen ollut niin sanotusti akateeminen pätkätyöläinen. Tykkään edelleenkin tekniikasta hyvin laajasti ja yritän olla unohtamatta insinööriä itsessäni”, Voipio kertoo.
Kiireiseltä kuulostavan miehen työtä ohjaavat hänelle kolme tärkeää teemaa: kestävyys, digitalisaatio sekä Suomen talouskasvu. Voipion mukaan kaikkien pitäisi olla kiinnostuneita kestävästä liiketoiminnasta.
”Yrityksen kestävyys pitäisi määritellä niin, että liiketoiminta on hyvää tulevaisuuden maailmassa eli sopusoinnussa luonnon ja ihmisten hyvinvoinnin kanssa. Ja tietysti sen pitää olla myös kannattavaa.”
Voipiolle tärkeiden teemojen parissa työskentely on palkitsevaa, ja hänestä on ilahduttavaa huomata, miten esimerkiksi yhteiskunnassa ja elinkeinoelämässä puhe ilmastonmuutoksesta ja kestävyydestä on muuttunut viimeisen 15 vuoden aikana.
Voipio kokee, että monialaisuus ja yliopistojen rooli ongelmien ratkaisussa ovat keskeisempiä kuin koskaan aikaisemmin. Kestävyysmurroksen lisäksi myös digitalisaatio ja tekoälyteknologian tuleminen ovat oikeastaan paljon monialaisempia, yhteiskunnallisia murroksia kuin äkkiseltään tulisi ajatelleeksi.
”Yliopistoissa yhdistyvät monialaisuus, ajattelun vapaus, pitkä aikajänne ja osaaminen. Siellä on oikeasti mahdollisuus miettiä ratkaisuja näihin käynnissä oleviin murroksiin”, Voipio sanoo.
Voipio kertoo Aallon olevan yksi Vaisalan tärkeimmistä kumppaneista. Kiitoksena pitkäaikaisesta yhteistyöstä Sähkötekniikan korkeakoulun Sähköpaja nimettiin muutama vuosi sitten Vaisalan perustajan, Vilho Väisälän, mukaan. Siellä järjestetään esimerkiksi suosittu sähköpajakurssi, jossa eri taustoista olevat opiskelijat pääsevät rakentamaan toimivan sähkölaitteen alusta alkaen. Kurssilla ei tarvita aikaisempaa kokemusta koodaamisesta tai sähkötekniikasta.
”Olen ollut Sähköpajasta aivan ihastuksissani, se on todella makea juttu”, Voipio kertoo.
Millaisia neuvoja Voipio antaisi nykyisille Aallon opiskelijoille? Voipiosta tärkeintä on, että osaa opiskella ja omaksua uusia taitoja. Hän pitää tekoälyä hyvänä esimerkkinä siitä, että tulevaisuudessa saatamme tarvita taitoja, joita ei tällä hetkellä osata ennustaa. Voipio itsekin tuskastui opetellessaan käyttämään tekoälyä – siitä huolimatta, että hän on tekniikan tohtori ja todellakin ymmärtää, miten esimerkiksi tietokone toimii.
”Ennakkoluulottomuutta ei opi muuten kuin tekemällä. Pitää lähteä sillä ajatuksella, että nyt opetellaan ja erehdytään. Ei voi olla trapetsitaiteilija, jos ei ole muutaman kerran pudonnut. Haluan korostaa myös hyvien perustaitojen – lukemisen, kirjoittamisen ja laskemisen – tärkeyttä. Pidän myös viestintätaitoja hyvin olennaisina, ja niitä voi onneksi myöhemminkin hioa”, Voipio jatkaa.
Voipio kertoo ymmärtävänsä, että epävarma maailmantilanne luo myös yleistä epävarmuutta. Hänen mukaansa se ei kuitenkaan ole syy olla ryhtymättä toimeen.
”Yksi itselleni tärkeä viisaus on se, että kaikki maratonvoittajat löytyvät yhdestä paikasta – lähtöviivalta.”
Sähkötekniikan korkeakoulun dekaani Jussi Ryynänen perustelee päätöstä: Ville Voipio on tukenut elektroniikan ja sähkötekniikan perusopetusta lahjoituksin Vilho Väisälän pajaan. Vilho Väisälän pajassa opiskelijat oppivat Sähkö- ja protopajakursseilla sekä elektroniikkarakentamisen perustaitoja, että pääsevät tekemään käytännön kokeiluja ja prototypointia. Ville Voipio on lisäksi aktiivinen yhteiskunnallinen keskustelija Sähkötekniikan korkeakoululle tärkeissä aihekokonaisuuksissa. Hän on kunnianhimoisen tutkimus- kehitys- ja innovaatiotoiminnan, suomalaisen tutkimus- ja insinööriosaamisen sekä kestävän, digivihreän siirtymän puolestapuhuja.
Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulussa vuoden alumniksi valitaan vuodesta 2023 alkaen kahden vuoden välein Sähkötekniikan korkeakoulun tai sen edeltäjän alumni, joka on tehnyt merkittävän uran, vaikuttanut yhteiskuntaan ja edistänyt koulun, yhteiskunnan ja alumnien välistä vuorovaikutusta, tai tehnyt uraauurtavaa työtä omalla alallaan.
Punomme sähkötekniikan, luonnontieteet ja informaatioteknologian yhteen älykkäiksi järjestelmiksi ja innovaatioiksi, jotka säästävät energiaa ja lisäävät hyvinvointia. Tutkimustamme sovelletaan niin kännyköissä, sähköverkoissa kuin satelliiteissakin. Tutkimuksilla pyritään vastaamaan moniin kestävän kehityksen haasteisiin.
