ʵ

Uutiset

Satelliittidata auttaa sademetsien suojelussa

Julkaistu:
Uusi avointa dataa hyödyntävä seurantamenetelmä voi auttaa salahakkuiden valvonnassa ja metsäkadon aiheuttamien kasvihuonepäästöjen arvioinnissa.
Metsäkatoa osoittavat kartakuvat (alarivi) on luotu satelliittikuvista uutta algoritmia käyttäen. Niistä ilmenee myös metsäkadon vuosittainen kehittyminen. Satelliittikuvat (ylärivi) on haettu Digital Globe -palvelusta.

Metsäkato on yksi merkittävistä ilmastonmuutoksen kiihdyttäjistä, sillä metsien häviäminen aiheuttaa arviolta kymmenen prosenttia maailman hiilidioksidipäätöistä. Planeetan hiilinielujen suojelu vaatii tehokkaita keinoja metsien seurantaan.

Tuoreessa tutkimuksessaan Aalto-yliopiston ja International Institute for Applied Systems Analysis -tutkimuslaitoksen tutkijat kehittivät uuden, avointa Landsat-satelliittidataa hyödyntävän aikasarjamenetelmän trooppisten sademetsien seurantaan. Menetelmää testattiin Kalimantanin saarella Indonesiassa, missä muun muassa metsien raivaaminen palmuöljyplantaaseiksi on aiheuttanut viime vuosikymmeninä vakavaa metsäkatoa.

Tutkijat kehittivät yksinkertaisen ja dataohjautuvan algoritmin metsäkadon havaitsemiseen satelliittikuva-aineistosta. Algoritmi etsii poikkeamia uusista satelliittihavainnoista vertaamalla niitä samalta alueelta pitkällä aikavälillä kerättyyn aineistoon. Poikkeama tulkitaan mahdolliseksi metsäkadoksi, jos se ilmenee useassa peräkkäisessä havainnossa.

Uuden menetelmän etuna on se, että verrattuna esimerkiksi monimutkaisempiin koneoppiseen pohjautuviin algoritmeihin se on helpommin mukautettavissa paikallisiin olosuhteisiin ja käyttötarkoituksiin. Se voidaan säätää asettamaan etusijalle joko metsäkatohavaintojen ajallinen tai paikallinen tarkkuus.

Tutkijoiden mukaan uutta menetelmää voitaisiin hyödyntää lainvalvonnassa, jossa on tärkeää saada nopeasti tieto uusista laittomista metsänhakkuista, jotta niiden leviäminen voidaan pyrkiä estämään. Menetelmää voitaisiin soveltaa myös metsäkadon aiheuttamien hiilidioksidipäästöjen laskennassa, jolloin tarvitaan tarkkaa tietoa hävinneiden metsäalueiden laajuudesta.

”Visionamme on kehittää helppokäyttöinen käyttöliittymä, jonka avulla sademetsien seurannasta vastaavat viranomaiset voivat säätää algoritmin paikallisiin tarpeisiin. Paikallisen tietämyksen ja infrastruktuurin lisääminen on ratkaisevan tärkeää metsien seurannassa”, sanoo tutkija Hadi Aalto-yliopiston geoinformatiikan tutkimusryhmästä.

Tutkimus ilmestyi Forests-julkaisussa heinäkuussa.

Artikkeli:

Hadi; Krasovskii, A.; Maus, V.; Yowargana, P.; Pietsch, S.; Rautiainen, M. Monitoring Deforestation in Rainforests Using Satellite Data: A Pilot Study from Kalimantan, Indonesia. Forests 2018, 9, 389.
https://doi.org/10.3390/f9070389

äپٴᲹ:

Hadi, tohtorikoulutettava
Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulu
Rakennetun ympäristön laitos
hadi.hadi@aalto.fi
Twitter: @HadiEOind

  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Henkilö koskettaa suurta kiveä tiilirakennuksen edessä, sinisen taivaan alla.
Kampus, Tutkimus ja taide, Yliopisto Julkaistu:

Glitch-teos haastaa näkemään taiteen eri valossa

Laura Könösen veistos paljastettiin 14.10. Otaniemen kampuksella.
Moderni rakennus, jossa värikäs laatoitettu julkisivu, jossa integroitu aurinkopaneeli. Taivas on kirkas ja vaaleansininen.
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Hiilipohjaiset radikaalit ovat tulevaisuuden aurinkokennoteknologiaa

Kansainvälisen tutkimusryhmän löydös on merkittävä askel kohti kevyitä, joustavia ja energiatehokkaita aurinkokennoja.
Joukko kerääntynyt moderniin rakennukseen isojen ikkunoiden ja puisten yksityiskohtien kanssa, seuraa puhujaa lavalla.
Tutkimus ja taide, Yliopisto Julkaistu:

Aalto ARTS viestii verkostolleen uudella uutiskirjeellä ja avaa keskustelua LinkedInissä

Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu on käynnistänyt uuden Friends of Aalto ARTS -uutiskirjeen sekä avannut oman LinkedIn-sivun.
Mies tummansinisessä paidassa ja mustissa housuissa nojaa ruskeaan kalliomuurin seinään takan lähellä, jossa on kynttilöitä.
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Endurance ei ollutkaan aikansa vahvin laiva ja sen puutteet olivat tiedossa – tutkimusmatkailija Shackletonin aluksen uppoamisesta paljastui uutta tietoa

Uusi tutkimus osoittaa, että tutkimusmatkailija Ernest Shackletonin kuuluisa Endurance-alus ei ollut rakenteellisesti riittävän kestävä ahtojäiden puristukseen. Shackleton myös tiesi aluksen puutteista ennen huonosti päättynyttä matkaansa Etelämantereelle.