Sisäilmassa on paljon tutkittavaa – Oikealla siivouksella parannat kotisi sisäilmaa
Rakennusten sisäilmaan vaikuttavat monet asiat. Apulaisprofessori Heidi Salonen ryhmineen tutkii muun muassa siivousmenetelmien ja -kemikaalien vaikutusta sisäilman laatuun. Siivousaine itsessään saattaa olla vaaraton, mutta yhdessä muiden kemikaalien kanssa syntyy yhdisteitä, jotka saattavat olla terveydelle haitallisia.
”Esimerkiksi toimistotiloissa tietyt siivousaineet ja kopiokoneen tuottama otsoni reagoivat keskenään. Näin muodostuu silmiä ja hengitysteitä ärsyttävää formaldehydiä sekä haitallisia partikkeleita. Emme vielä tiedä tarpeeksi siitä, miten eri aineet vaikuttavat yhdessä sisäilman laatuun ja tilankäyttäjien terveyteen, joten lisätutkimusta tarvitaan”, Salonen sanoo.
Työsuojelurahaston rahoittaman siivousmenetelmiä ja -kemikaaleja pääkaupunkiseudun koulurakennuksissa tutkivan SIBI-tutkimusprojektin tulokset valmistuvat helmikuussa 2020. Projektille on suunnitteilla jatkotutkimushanke, jossa yhdistetään kenttätutkimukset koehuone- ja laboratoriotutkimuksiin. Näin saadaan lisätietoa siitä, miten siivouskemikaalit yhdessä eri pintamateriaalien kanssa vaikuttavat sisäilmaan. Koetilassa tutkimusta voidaan tehdä kontrolloidusti. Kouluissa tehtävissä tutkimuksissa siivoustilanteiden kontrollointi on hankalampaa ja todellinen tilanne ei välttämättä vastaa suunniteltua.
Kemikaalittomien siivousmenetelmien haittoja ja etuja tulisi tutkia. SIBI-projektissa esimerkiksi verrattiin normaalisiivouksen ja UltraH2O-vedellä suoritettua siivousta Aalto-yliopistokiinteistön rakennuksessa.
Remonttiaikaisen pölyn leviämisen estäminen tärkeää
Kemikaalien yhteisvaikutus on vain yksi esimerkki sisäilmatutkimuksesta. Koulujen ja päiväkotien sisäilmaongelmista on puhuttu vuosia. Homerakennuksia korjatessa saatetaan kuitenkin pahentaa tilannetta.
”Remontista aiheutuvat epäpuhtaudet pääsevät helposti leviämään muualle rakennuksessa, ellei remontoitavia tiloja joko alipaineisteta tai eristetä hyvin muista tiloista. Remontin jälkeen uudet materiaalit voivat myös lisätä jonkin aikaa ilman epäpuhtauksia”, sanoo tutkija Raimo Mikkola.
Yhdessä tutkimuskohteessa rakennuksen lievän ylipaineen todettiin estävän rakenteiden epäpuhtauksien kulkeutumista sisätilaan. Lisätutkimusta kuitenkin tarvitaan ylipaineistuksen soveltuvuudesta erilaisiin sisäympäristöihin ja rakenteisiin. Ylipaineistusta käytettäessä tulee varmistaa, ettei vettä pääse tiivistymään rakenteisiin.
Poikkitieteellisellä tutkimuksella parempaa sisäilmaa
Tulevaisuudessa tarvitaan lisää poikkitieteellistä sisäilmatutkimusta, sillä sisäilmaongelmat ovat usein hyvin monitahoisia ja niiden ratkaiseminen vaatii eri ammattialojen asiantuntemusta.
Ilmaston lämpeneminen ja energiansäästötavoitteet tuovat uusia haasteita sisäilmatutkimukselle. Energiasäästötavoitteiden takia rakennukset tehdään hyvin tiiviiksi. Yhdessä ilmanvaihdon vähentämisen kanssa sisäilman epäpuhtaudet lisääntyvät.
”Vain tutkimuksen avulla löydämme oikein tasapainon: miten voimme säästää energiaa siten että samalla kuitenkin taataan hyvä ja terveellinen sisäilman laatu tilan käyttäjille”, Salonen toteaa.
Mitä sinä voit tehdä?
Jokainen voi itse vaikuttaa kotinsa sisäilmaan. Tässä asiantuntijan vinkit!
- Tutki, mitä aineita käytät kodin siivoukseen. Monet siivousaineet sisältävät säilöntäaineita, jotka ovat terveydelle haitallisia. Mikrobien hävittämiseen tarkoitetut tuotteet tuhoavat usein rakennusten hyvät mikrobit ja jäljelle jää myrkkyä tuottavia lajeja, joihin tuotteet eivät tehoa.
- Siivousmenetelmillä on vaikutusta sisäilman laatuun. Älä käytä liikaa pesuaineita varmuuden vuoksi. Muista myös huuhdella pesuaine pois pinnoilta.
- Ilmanvaihtokanavia ei saa teipata tai tukkia. Muuten ilmanvaihto menee sekaisin jopa koko rakennuksesta.
- Uudiskohteissa pidä tehostettu ilmanvaihto päällä usean kuukauden ajan, koska rakennuspölyä laskeutuu vielä rakennuksen valmistuttua. Pyyhi nihkeällä liinalla useasti.
- Uusista materiaaleista vapautuu ilmaan haihtuvia orgaanisia yhdisteitä, jotka voivat ärsyttää silmiä ja ylähengitysteitä. Pintaremontin tai uusien huonekalujen hankkimisen jälkeen muista tehostettu ilmanvaihto.
Lue lisää uutisia
Markus Joutsela: “Pakkaus on alihyödynnetty media, käyttöliittymä ja kokemuksellinen elementti”
Minä väitän -sarjassamme lehtori ja tutkija Markus Joutsela tarkastelee, miten käyttäjälähtöinen suunnittelu voi muuttaa tavan, jolla pakkauksia tehdään ja koetaan.
Professori Tuuli Mattelmäki: “Oivallus syntyy usein yllätyksen kautta”
Muotoilun professori tutkii, miten luovat ja empaattiset työtavat voivat edistää yhteiskunnallista muutosta ja ekososiaalista kestävyyttä.
Tutkijat kytkivät lähes ikiliikkuvan aikakiteen ensimmäistä kertaa ulkoiseen värähtelijään – voi kasvattaa kvanttitietokoneiden laskentatehoa
Aikakide on moninkertaisesti pitkäikäisempi kuin muut kvanttijärjestelmät, joten sitä voitaisiin hyödyntää esimerkiksi kvanttitietokoneiden laskentatehon sekä mittauslaitteistojen tarkkuuden kasvattamiseen.