Smart & Clean -hanke luo hyvän sisäilman kriteerit
Smart & Clean -sisäilmaltaan laadukkaat ja kustannustehokkaat tilat -hankkeessa käytetään uudenlaisia tutkimusmenetelmiä. Mukana olevat Helsinki, Espoo ja Vantaa ovat valinneet koekohteiksi uusia ja peruskorjattuja rakennuksia. Kiinteistöissä tehdään reaaliaikaisia mittauksia, ja tilojen käyttäjät pääsevät vaikuttamaan antamalla palautetta. Tuloksien valmistuttua ymmärretään hyvän sisäilman osatekijät, luodaan kriteerit laadukkaalle sisäilmalle ja tiedetään, miten tilojen sisäilma pidetään käyttäjän kannalta hyvänä. Tämä avaa myös mahdollisuuksia luoda puhtaasta sisäilmasta uutta palveluliiketoimintaa.
"Keväällä käynnistyneessä, vuoden kestävässä hankkeessa luomme hyvän sisäilman kriteerit yhteistyössä pääkaupunkiseudun kaupunkien kanssa. Hyvän sisäilman hankkiminen, tuottaminen ja ylläpito on tulevaisuudessa helpompaa ja kustannustehokkaampaa, kun tiedämme, mistä hyvä ilma koostuu ja miten tilojen käyttäjät kokevat sen. Osatekijöiden parempi ymmärtäminen tukee päätöksentekoa ja resurssien tehokkaampaa kohdistamista. On voitava jatkuvasti osoittaa, että rakennus ja erityisesti sisäilma pysyvät sellaisina, jossa tilojen käyttäjät voivat hyvin", sanoo hankkeen projektipäällikkö Esa Nykänen&²Ô²ú²õ±è;³Õ°Õ°Õ:±ô³Ùä.
Hankkeessa keskitytään alkuvaiheessa kouluihin ja päiväkoteihin, mutta tulevaisuudessa menetelmää sovelletaan myös muihin rakennustyyppeihin.
Kouluissa ja päiväkodeissa seurataan esimerkiksi hiilidioksidipitoisuuksia, lämpötiloja, suhteellista kosteutta, haihtuvia orgaanisia yhdisteitä, pienhiukkasia ja paine-eroja ulko- ja sisäilman välillä. Mitattuja tietoja yhdistetään energiankulutustietoihin, sääennusteisiin sekä tietoihin, miten ja milloin kiinteistöä käytetään. Tulokset ovat heti hyödynnettävissä myös kiinteistönhuollossa.
Aalto-yliopisto tutkii projektissa sisäilman laatua mittaavien mittareiden yhteismitallisuutta. Tästä hyötyvät sisäilman laatua monitoroivien mittareiden käyttäjät sekä yritykset.
"Reaaliaikaisia sisäilmaolosuhdemittauksia käyttämällä voimme aiempaa varhaisemmin reagoida koulujen ja muiden palvelurakennusten lämpötila- ja ilmanvaihto-ongelmiin. Käyttäjiltä saadun palautteen avulla arvioimme, miten hyvin tavoitteeksi asetetut olosuhteet ja koetut olosuhteet vastaavat toisiaan", sanoo johtava asiantuntija Marianna Tuomainen, Helsingin kaupungilta.
"Pääsemme vertaamaan tilakohtaisia mittaustuloksia samanaikaisesti kerättyyn käyttäjäpalautteeseen. Siten saamme käsityksen siitä, millaiset pienetkin muutokset sisäilman laadussa vaikuttavat käyttäjäkokemukseen. Tämän tiedon valossa hankkeessa on tavoitteena luoda hyvän sisäilman kriteeristö. Pilottihankkeen lisäksi tavoittelemme pysyvää olosuhdeseurantaa mahdollisimman monessa kohteessa ja pitkäaikaista mittausdataa", toteaa tilakeskusjohtaja Pekka Wallenius Vantaan kaupungilta.
Hyvä sisäilma palveluna
"Kaupungeilla ja kunnilla on samoja ongelmia sisäilmakohteissa. ³Û³ó³Ù±ð¾±²õ³Ù²âö kaupunkien ja VTT:n kanssa antaa mahdollisuuden selvittää sisäilmaongelmia sekä luoda uusia toimintatapoja. Tilojen käyttäjät voivat vaatia oikea-aikaista ja ymmärrettävää tilannetietoa", kertoo Espoon kaupungin Tilapalvelut-liikelaitoksen toimitusjohtaja Maija Lehtinen.
Konseptin liiketoiminta- ja vientipotentiaali Suomessa on satoja miljoonia ja globaalisti jopa miljardeja euroja.
Hanke tuo yhteen kaupungit, yritykset sekä tutkimus- ja kehitysorganisaatiot. Siinä luodaan pohjaa uusille toiminta-, palvelu- ja hankintamalleille. Mittaaminen, avoin tiedon hallinta ja käsittely tarjoavat uusia mahdollisuuksia alan toimijoille. Eri käyttäjäryhmien ja yritysten kanssa selvitetään tavoitteet, edellytykset ja uuden palveluliiketoiminnan tarve hyvän sisäilman ylläpitämiseksi. Hyvä sisäilma palveluliiketoimintana on uusi ajattelutapa haasteiden ratkaisuun.
VTT koordinoi hanketta, jossa ovat mukana Helsinki, Vantaa ja Espoo sekä Aalto-yliopisto. Hanke kuuluu pääkaupunkiseudun Smart & Clean -säätiön muutostekoihin. Päärahoittajana on Uudenmaan liitto, joka myönsi hankkeelle valtion AIKO-rahoituksen (alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen) osana Uudenmaan älykkään osaamisen strategiaa,
Lue lisää hankkeesta:
Lue lisää uutisia
Tarpeettomia asioita ei kannata kehittää, korostaa Insinööritieteiden korkeakoulun vuoden alumni Mika Viljanmaa
Viljanmaa on palkittu keksijä, joka kutsuu Otaniemeä ammatilliseksi ja henkiseksi kodikseen.
Tutkimusaineiston julkaiseminen tutkimusartikkeleiden yhteydessä
Tieteelliset lehdet vaativat enenevässä määrin ns. tutkimusdatan saatavuuslausuntoja (data availability statements). Ne sisältävät tiedot siitä, mitä dataa on saatavilla, mistä se löytyy ja datan mahdolliset käyttöehdot.
Kuka julkaisee avoimet julkaisumme?
Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston tutkijat suosivat julkaisemista suurten kustantajien kirjoittajamaksullisissa avoimissa lehdissä. Kirjoittajille maksuttomissa avoimissa lehdissä kustantajana on usein yliopisto tai tieteellinen seura.