ʵ

Uutiset

Suomalaisstartupin keksintö vauhdittaa koronaviruksen testaamista

Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston tutkijoiden perustama XFold Imaging Oy:n kehitti nanopinnoitetun lasilevyn, joka monikymmenkertaistaa mikroskoopin tarkkuuden. Sen ansiosta koronavirus voidaan tunnistaa näytteestä jopa päivää aiemmin nykyiseen verrattuna.
SARS-COVID19
Nanopinnoitettu lasi monikymmenkertaistaa mikroskoopin tarkkuuden. Kuvassa koronavirusta sisältävä näyte ilman pinnoitettua lasia (vasemmalla) ja XFoldin nanopinnoitetun lasin kanssa (oikealla). Kuva: XFold Imagining Oy

XFoldin kehittämä tuote näyttää päällepäin tavalliselta lasilta. Ainutlaatuisen nanopinnoitteen ansiosta se on kuitenkin voimakas signaalinvahvistaja, joka voidaan integroida jo olemassa oleviin mikroskooppeihin. Nanopinnoite kasvattaa mikroskoopin antaman kuvan tarkkuuden jopa monikymmenkertaiseksi, mikä avaa aivan uusia mahdollisuuksia myös koronavirusepidemian vastaisessa taistelussa.

”Nykyisin koronavirus voidaan tunnistaa näytteestä 3–5 vuorokautta altistumisen jälkeen. Meidän teknologiamme lyhentää aikaa jopa 24 tuntia. Myös tutkittavien lääkkeiden vaikutus havaitaan nopeammin ilman, että laitteita tai työprosesseja tarvitsee uusia”, sanoo yrityksen toimitusjohtaja Timo Jäntti.

Vuonna 2019 Aalto Startup Centeristä ponnistanut XFold on testannut teknologiaansa muun muassa biolääketieteen ja virologian asiantuntijoiden kanssa Aalto-yliopistossa, Helsingin yliopistossa, Viikin Biocenterissä ja Meilahden Biomedicumissa sekä monien kansainvälisten tutkimusryhmien kanssa muun muassa Japanissa ja Yhdysvalloissa.

”Olemme pilotoineet teknologiaamme virusten tutkimisessa esimerkiksi Stanfordin yliopiston kanssa ja huomanneet sen mahdollisuudet koronaviruksen diagnosoimisessa ja lääketestauksessa. Teknologiamme on avannut tutkijoille lääketieteen maailmassa aivan uusia mahdollisuuksia”, Jäntti sanoo.

XFold työllistää suoraan kolme henkilöä. Muun muassa Business Finlandin ja Butterfly Venturesin rahoittama yritys keskittyy nyt sataprosenttisesti teknologian mahdollisuuksiin koronaepidemian vastaisessa työssä. Erityisen suuri potentiaali on Jäntin mukaan köyhemmissä maissa.

”Nanopinnoitteemme voidaan lisätä lähes mihin tahansa lasialustoihin ja sensoreihin, joille näytteet laitetaan. Se on yksinkertainen ja edullinen ratkaisu, joka voisi nostaa köyhempien maiden terveydenhoidon laboratorioiden diagnostiikkatarkkuuden länsimaiden tasolle”, Jäntti sanoo.

Nanopinnoitettu lasi voi tulevaisuudessa vauhdittaa myös monien muiden lääkkeiden kehittämistä. Perinteisesti tutkittavat solut on pitänyt valkaista, jotta soluja olisi mahdollista tarkastella mikroskoopilla ja ottaa niistä kuvia. Valkaisuprosessi kuitenkin lyhentää solujen elinikää, mikä vaikeuttaa kemiallisten aineiden kuten lääkkeiden vaikutusten tutkimista. Nanopinnoitetun lasin ansiosta valkaisua ei tarvita, joten elävää solua on mahdollisuus seurata huomattavasti pidempään.

”XFold Imagining on esimerkki, kuinka teknologia auttaa selättämään tämän nykyisen kriisin – ja ratkaisemaan tulevia. Aalto Startup Center haluaa olla tässä ehdottomasti mukana eturintamassa omalla panoksellaan”, Aalto Startup Centerin johtaja Marika Paakkala.

  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Henkilö seisoo ulkona syksyllä, yllä harmaa huppari ja vihreä takki. Taustalla puut oransseine lehtineen.
Nimitykset Julkaistu:

Esittelyssä Qi Chen: Luotettava tekoäly tarvitsee algoritmeja, jotka selviävät yllätyksistä

Tekoälyn kehittäjien on keskityttävä sovellusten turvallisuuteen ja oikeudenmukaisuuteen, sillä ne liittyvät suoraan yhteiskuntien luottamukseen ja tasa-arvoon, sanoo tutkija Qi Chen.
Henkilö pukeutuneena vaaleanharmaaseen huppariin seisoo sisätiloissa, taustalla tiiliseinä ja vihreitä kasveja.
Nimitykset, Yliopisto Julkaistu:

Tekoälyn ja ihmisen erimielisyys on tutkijalle jännä arvoitus

Francesco Croce tutkii multimodaalisia perustamalleja, erityisesti niiden hyökkäyksensietokykyä.
Eric Malmi Otaniemen kampuksella Laura Könösen Glitch-teoksen edessä. Kuva: Matti Ahlgren
Nimitykset Julkaistu:

Räppialgoritmi vei Google DeepMindille tutkimaan kielimalleja – nyt Eric Malmi aloittaa vierailevana professorina Aallossa

Eric Malmi on väitellyt Aalto-yliopistosta vuonna 2018, aiheenaan tekoälymenetelmien kehittäminen historiallisten aineistojen ja sukupuiden linkittämiseen. Google DeepMindilla hän on kehittänyt Gemini-kielimalleja sekä shakkitekoälyä. Aaltoon hänet toi Suomen ELLIS-instituutti.
Moderni rakennus, jossa värikäs laatoitettu julkisivu, jossa integroitu aurinkopaneeli. Taivas on kirkas ja vaaleansininen.
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Hiilipohjaiset radikaalit ovat tulevaisuuden aurinkokennoteknologiaa

Kansainvälisen tutkimusryhmän löydös on merkittävä askel kohti kevyitä, joustavia ja energiatehokkaita aurinkokennoja.