Suomen ensimmäinen hiilensidontaa tukeva mikrometsä istutettu Keravalle
ᾱٲäԱ-nimen saanut metsä on urbaani, kompakti ja tiheä metsikkö, jonka lähtökohtana on japanilaisen Akira Miyawakin kehittämä mikrometsämenetelmä ja kaupunkivihreän hiilensidontaa tarkasteleva CO-CARBON-tutkimushanke. Monialainen CO-CARBON-tutkimushanke tuo esiin, miten viheralueita voidaan hyödyntää nykyistä tehokkaammin ilmastoratkaisuna.
Keravalle on istutettu pieneen tilaan mahdollisimman tiheästi erilajisia, nopeakasvuisia ja hiilensidontakyvyltään tehokkaita puita. Lajivalinnoissa on metsälajiston ohella myös puistolajistoa, mikä korostaa metsikön urbaania ja esteettistä merkitystä. Metsäsiä on toteutettu kaksi ja molemmat ovat aarin kokoisia. Niiden ero on taimikoossa: toinen on toteutettu isoilla ja toinen pienillä taimilla. Kumpaankin metsäseen on istutettu viisi isoa puuta, 55 pienempää puun- ja pensaan taimea sekä 110 metsityskoon taimea.
Hiilimetsäsiä on tarkoitus hyödyntää myös tutkimukseen tarkastelemalla istutuskoon merkitystä taimen kasvunopeuteen ja hiilensidontaan. Metsä on toteutettu yhteistyönä Keravan kaupungin, Aalto-yliopiston ja Hämeen ammattikorkeakoulun kanssa.
”Tutkimme kaupunkivihreän roolia ilmastoratkaisuna, ja hiilimetsäsen avulla tuomme esille, mitenkompaktilla urbaanilla metsiköllä voitaisiin tuottaa samantyyppisiä hyötyjä – esimerkiksi hiilensidontaa ja monimuotoisuusarvoja, joita olemme tottuneet näkemään perinteisillä metsäalueilla”, kertoo professori Ranja Hautamäki Aalto-yliopistosta.
”Olemme iloisia, että saimme Keravalle Uuden ajan rakentamisen festivaaleille hienon mikrometsähankkeen, joka sopii erinomaisesti tapahtumamme kiertotalousteemoihin. Festivaalimme rakentuu historialliselle ja vehreälle Kivisillan alueelle, jossa hiilimetsänen täydentää hienosti alueen olemassa olevaa puustoa”, viestinnän asiantuntija Eeva-Maria Lidman sanoo.
ᾱٲäԱ on osa Aalto-yliopiston maisema-arkkitehtuurin opiskelijan Anna Pursiaisen diplomityötä, jossa kehitetään uudenlainen, kaupunkiympäristöön soveltuva metsikkö, jota voidaan hyödyntää esimerkiksi pihoilla ja tienvarsilla. Pursiaisen diplomityö on osa Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaa CO-CARBON -hanketta, jossa ovat mukana Helsingin yliopisto, Aalto-yliopisto, Ilmatieteen laitos, Hämeen ammattikorkeakoulu sekä Kööpenhaminan yliopisto.
Hiilimetsäset on istutettu toukokuun alussa Kivisillan alueelle, Porvoontien ja Kytömaantien risteyksen lähelle. Kasvuun lähteneitä Hiilimetsäsiä esitellään Keravalla Uuden ajan rakentamisen festivaaleilla kesällä 2024.
Yhteystiedot:
Professori Ranja Hautamäki, Aalto-yliopisto, ranja.hautamaki@aalto.fi, 0505232207
Tutkijayliopettaja Outi Tahvonen, Hämeen ammattikorkeakoulu, outi.tahvonen@hamk.fi, 0403519352
վپԳäԳٳܲԳپᲹ E𱹲-Maria Lidman,Keravan kaupunki,eeva-maria.lidman@kerava.fi, 0403182963 &Բ;
Lue lisää uutisia
Tutkijat kytkivät lähes ikiliikkuvan aikakiteen ensimmäistä kertaa ulkoiseen värähtelijään – voi kasvattaa kvanttitietokoneiden laskentatehoa
Aikakide on moninkertaisesti pitkäikäisempi kuin muut kvanttijärjestelmät, joten sitä voitaisiin hyödyntää esimerkiksi kvanttitietokoneiden laskentatehon sekä mittauslaitteistojen tarkkuuden kasvattamiseen.
Glitch-teos haastaa näkemään taiteen eri valossa
Laura Könösen veistos paljastettiin 14.10. Otaniemen kampuksella.
Esittelyssä Qi Chen: Luotettava tekoäly tarvitsee algoritmeja, jotka selviävät yllätyksistä
Tekoälyn kehittäjien on keskityttävä sovellusten turvallisuuteen ja oikeudenmukaisuuteen, sillä ne liittyvät suoraan yhteiskuntien luottamukseen ja tasa-arvoon, sanoo tutkija Qi Chen.