ʵ

Uutiset

Suomen hiljaisin paikka – Akustiikan laboratorion peruskorjaus valmistui

Ääneen liittyvän tutkimuksen laboratorio sai entistä ehommat kaiuttomat huoneet.
Aalto Acoustics Lab, image: Mikko Raskinen
Akustiikan laboratorion avajaisissa vieraili yli 150 henkilökunnan jäsentä, alumnia ja yritysvierasta.

Aalto-yliopiston akustiikan laboratorio vietti joulukuussa avajaisiaan yli kaksi vuotta kestäneen peruskorjauksen jälkeen. Remontissa uusittiin laboratorio- ja toimistotilat.

Akustiikan laboratorion tutkimustiloihin kuuluu kolme kaiutonta huonetta, jotka on alun perin rakennettu jo vuonna 1970, sekä kuunteluhuone ja kolme äänieristettyä kuuntelukoppia. Tiloissa tutkitaan esimerkiksi ääntä, ihmisen kuuloa, kaiutinteknologiaa ja soittimia.

”Remontin myötä saimme modernit ja akustisilta ominaisuuksiltaan paremmat tutkimustilat. Voimme nyt tutkia esimerkiksi aiempaa matalataajuisempia ääniä”, kertoo professori Vesa Välimäki signaalinkäsittelyn ja akustiikan laitokselta.

Akustiikan laboratoriossa on Suomen suurin kaiuton huone, eli tila, jonka pinnat eivät heijasta ääntä. Nyt siellä on todennäköisesti myös Suomen hiljaisin tila: uusittujen kaiuttomien huoneiden taustamelu on -2 desibeliä, mikä alittaa ihmisen kuulokyvyn.

A person sitting at aalto acoustics lab's multichannel anechoic chamber photo benoit alary
Uudessa tutkimustilassa on noin 40 kaiutinta, ja siellä voidaan tutkia esimerkiksi tilaääntä.

Täysimittainen remontti

Remontin myötä kaiuttomat huoneet saivat uudet seinämateriaalit ja lattiaverkot kiinnikkeineen vaihdettiin jämäkämpiin. Seinissä olevat ääntä vaimentavat kiilat vaihdettiin entistä kestävämpiin ja pienempiin, ja pienten taajuuksien kaiunta estetään vaimennetuilla levyresonaattoreilla.  Tällä tavalla kiilat vievät vähemmän tilaa, joten huoneet ovat aiempaa tilavampia.

Myös huoneiden tärinänvaimennus uusittiin. Tämän vuoksi koko 500 tonnin painoinen betonikammio täytyi nostaa ilmaan, jotta vanhat eristelevyt saatiin vaihdettua teräsjousiin. Kaiuttomat huoneet on rakennettu erilleen muusta rakennuksesta, jotta esimerkiksi liikenteen aiheuttama tärinä ei kulkeudu niihin rakenteita pitkin.

Toiseen pienemmistä kaiuttomista huoneista rakennettiin uusi tutkimustila, jossa on noin 40 kaiuttimen kehikko. Sen avulla voidaan tutkia esimerkiksi tilaääntä, eli monikanavaista ääntä.

Aalto-yliopiston akustiikan tutkimus ja koulutus painottuvat digitaaliseen äänenkäsittelyyn, kuten äänen muokkaukseen ja mallintamiseen sekä tilaääneen. Akustiikan professoreja on tällä hetkellä viisi. Laboratorion tiloja käyttävät akustiikan tutkijoiden lisäksi tietotekniikan ja puheenkäsittelyn tutkijat sekä yritykset.

  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Lähikuva tieteellisestä instrumentista, jossa kultaa ja pronssia, johtoja ja merkintöjä laboratoriossa.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Tutkijat kytkivät lähes ikiliikkuvan aikakiteen ensimmäistä kertaa ulkoiseen värähtelijään – voi kasvattaa kvanttitietokoneiden laskentatehoa

Aikakide on moninkertaisesti pitkäikäisempi kuin muut kvanttijärjestelmät, joten sitä voitaisiin hyödyntää esimerkiksi kvanttitietokoneiden laskentatehon sekä mittauslaitteistojen tarkkuuden kasvattamiseen.
Henkilö koskettaa suurta kiveä tiilirakennuksen edessä, sinisen taivaan alla.
Kampus, Tutkimus ja taide, Yliopisto Julkaistu:

Glitch-teos haastaa näkemään taiteen eri valossa

Laura Könösen veistos paljastettiin 14.10. Otaniemen kampuksella.
Henkilö seisoo ulkona syksyllä, yllä harmaa huppari ja vihreä takki. Taustalla puut oransseine lehtineen.
Nimitykset Julkaistu:

Esittelyssä Qi Chen: Luotettava tekoäly tarvitsee algoritmeja, jotka selviävät yllätyksistä

Tekoälyn kehittäjien on keskityttävä sovellusten turvallisuuteen ja oikeudenmukaisuuteen, sillä ne liittyvät suoraan yhteiskuntien luottamukseen ja tasa-arvoon, sanoo tutkija Qi Chen.
Henkilö pukeutuneena vaaleanharmaaseen huppariin seisoo sisätiloissa, taustalla tiiliseinä ja vihreitä kasveja.
Nimitykset, Yliopisto Julkaistu:

Tekoälyn ja ihmisen erimielisyys on tutkijalle jännä arvoitus

Francesco Croce tutkii multimodaalisia perustamalleja, erityisesti niiden hyökkäyksensietokykyä.