���ʵ���

Aalto-yliopisto ja tietoliikenne- ja digitaalisten palveluiden edelläkävijä Elisa ovat kehittäneet yhteistyössä suomalaista puheentunnistusta. Puheentunnistus tarkoittaa puhutun kielen muuttamista tietokoneille luettavaan ja käsiteltävään muotoon. Elisan ja Aallon kehittämä puheentunnistus tulkitsee suomenkielisiä puhelinkeskusteluja tarkemmin kuin markkinoilla olevat globaalien toimijoiden tarjoamat palvelut, kertoo Elisa .

Puheentunnistusteknologian erityishaaste on tulkita suomen puhekieltä, joka voi erota monin tavoin kirjoitetusta kielestä. Aalto-yliopistossa on pitkään ollut tavoitteena kehittää suomenkielistä puheentunnistusta, joka ymmärtäisi myös puhekielistä keskustelua.

”Suomenkielisen puheentunnistuksen kehittäminen on vaikeaa monesta syystä. Tutkimuskäyttöön saatavilla olevaa keskusteluaineistoa on hyvin vähän, eikä puhekielisille sanoille ole standardoitua kirjoitusmuotoa. Lisäksi suomenkielisillä sanoilla on puhekielen rikkauden lisäksi taivutuspäätteiden ja yhdyssanojen vuoksi paljon eri muotoja, joiden esiintymisen tilastollinen mallintaminen on hankalaa”, kertoo Aalto-yliopiston professori Mikko Kurimo.

Aalto-yliopiston tutkijat tekevät puheentunnistuksen menetelmien perustutkimusta ja kehittävät pilottiversioita puheentunnistimista. Aalto-yliopiston kehittämään pilottiversioon pohjautuen Elisa on jatkokehittänyt teknologiaa oman aineistonsa avulla.

”Meillä on saatavilla paljon laadukasta puhedataa Elisan asiakaspalvelusta ja ICT-palveluiden käyttäjätuesta, minkä avulla olemme saavuttaneet laatutason, jolla voi toteuttaa käytännössä toimivia ratkaisuja. Haluamme olla edelläkävijä suomen kielen puheentunnistuksessa, koska sen hyödyntämisestä on valtavasti hyötyä sekä Elisalle että asiakkaillemme”, Elisan yritysasiakasliiketoiminnan teknologiajohtaja Ville Rautio kertoo.

Puheentunnistusta hyödynnetään jo Elisan asiakaspalvelussa ja ensimmäiset Elisan yritysasiakkaat pilotoivat puheentunnistuksen käyttämistä omassa toiminnassaan. Suomen kielen puheentunnistus lyhentää merkittävästi asiakaspalvelussa käytävien puheluiden käsittelyaikaa.

”Puheentunnistus on osa automatisointia, ei koko ratkaisu. Puheentunnistuksen hyödyntämismahdollisuudet myös muualla kuin asiakaspalvelussa ovat lähes rajattomat. Puheesta saatavaa dataa voi käyttää esimerkiksi asiakastyytyväisyyden selvittämisessä ja asiakkuudenhallinnassa”, kertoo Rautio.

Kehitystyö on osa suomen kieleen ja tekoälyyn liittyvää tutkimusyhteistyötä, jossa ovat mukana Elisa ja Suomen tekoälykeskus FCAI. Suomenkielisten tekoälyyn pohjautuvien sovellusten kehittäminen on tärkeääSuomen kielen elinvoimaisuuden kannalta, sillä se auttaa varmistamaan, että suomalaiset asiakkaat saavat asiakaspalvelua myös omalla kielellään tulevaisuudessa.

”Suomen kannalta olisi hyvä, että pysymme näissä asioissa eturintamassa. On tärkeää saada enemmän resursseja suomen kieliteknologian kehittämiseen ”, Mikko Kurimo sanoo.

FCAI on valtakunnallinen tekoälyn osaamiskeskus, jonka ovat käynnistäneet Aalto-yliopisto, Helsingin yliopisto ja Teknologian tutkimuskeskus VTT.