���ʵ���

Suomalaistutkijat ovat ensimmäisten joukossa maailmassa tutkineet kansallisesti, millaisia kokemuksia lääkäreillä ja hoitajilla on potilastietojärjestelmien käytöstä. Tutkimuksesta käy ilmi, että yleisesti niin suomalaislääkärit kuin -hoitajat ovat potilastietojärjestelmien käytettävyyteen tyytymättömiä.

Maailmalla aiemmin tehdyissä tutkimuksissa on havaittu hoitajien olevan lääkäreitä tyytyväisempiä järjestelmiin. Tässä tutkimuksessa tulokset ovat kuitenkin erisuuntaisia. Aalto-yliopiston työelämäprofessori Johanna Kaipio huomauttaa, että perustyötä tekevien hoitajien käyttäjäkokemuksia on tutkittu aiemmin vähemmän kuin lääkärien kokemuksia.

”Lääkärit ovat ammattiryhmänä kriittisempi. Rivihoitajien näkemykset kehittämistarpeisiin liittyen eivät välttämättä nouse samalla tavalla esiin kuin rivilääkärien. Tämä on saattanut vaikuttaa yleiseen mielikuvaan ammattiryhmien tyytyväisyydestä järjestelmiin”, Kaipio sanoo.

Suomalaislääkärit ja -hoitajat ovat kuitenkin eri mieltä siitä, mikä nykyisissä potilastietojärjestelmissä toimii ja mikä ei. Suomessa käytössä olevien potilastietojärjestelmien kirjo on laaja niin niiden sisältämien toimintojen kuin toteutuksen laadun osalta. Osa järjestelmistä palvelee paremmin hoitajien, toiset lääkärien tarpeita.

Tutkimuksen mukaan hoitajat olivat lääkäreitä tyytyväisempiä siihen, miten potilastietojärjestelmät tukevat yhteistyötä ja tiedonvaihtoa. He antoivat korkeammat pisteet myös siitä, miten hyvin järjestelmät auttavat rutiinitehtävissä ja miten hyvin niistä saa haettua tietoa potilaista. Lääkärit puolestaan olivat hoitajia tyytyväisempiä järjestelmien tekniseen vakauteen sekä siihen, miten nopeasti niitä oppii käyttämään ja miten sujuvaa potilastietojen kirjaaminen on.

”Hoitajille on tärkeää esimerkiksi kirjaamisen sujuvuus, kun taas lääkäreille päätöksentekoa varten tarvittavat yhteenvedot ja koosteet kirjatuista tiedoista”, Kaipio tiivistää.

Järjestelmien kehittämisessä olisi tärkeää huomioida molemmat ammattiryhmät. Tutkijat huomauttavat artikkelissaan, että niitä järjestelmiä, joiden käytettävyyteen lääkärit olivat tyytyväisimpiä, ovat alun perin kehittäneet pääosin toiset lääkärit.

Kaipio sanoo, että potilastietojärjestelmien käyttäjäkokemuksista on tärkeä tehdä lisää tutkimusta ja sitä kautta pyrkiä vaikuttamaan järjestelmien suunnitteluun. Työhön on syytä ottaa entistä vahvemmin mukaan ihmiset, jotka järjestelmiä työssään käyttävät, sekä huomioida järjestelmien erilaiset käyttötilanteet ja -tarkoitukset sekä käyttäjät. ”Järjestelmien käytettävyydessä on paljon parantamisen varaa ja niiden toteutuksessa heijastuu se, ettei suunnittelussa ole ollut mukana riittävää ymmärrystä loppukäyttäjien työstä ja tarpeista. Järjestelmien huono käytettävyys aiheuttaa nykyään tehottomuutta ja turhautumista sekä lääkäreissä että hoitajissa.”

”Terveydenhuollon henkilöstön työrasitusta voitaisiin vähentää ja hyvinvointia parantaa investoimalla teknisesti hyvin toimiviin käyttäjäystävällisiin tietojärjestelmiin. Riittävä perehdytys ja koulutus ovat myös tärkeitä, varsinkin silloin kun uusia järjestelmiä tai ominaisuuksia otetaan käyttöön”, sanoo THL:n tutkimusprofessori Tarja Heponiemi.

Aalto-yliopiston, Satakunnan sairaanhoitopiirin, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sekä  Helsingin yliopistollisen sairaalan raportoimaan tutkimukseen osallistui 3 013 lääkäriä ja 2 560 hoitajaa, jotka työskentelivät vuonna 2017 julkisella sektorilla joko terveyskeskuksessa tai sairaalassa.

Tutkimusta ovat rahoittaneet Suomen Akatemian yhteydessä toimiva Strategisen tutkimuksen neuvosto ja sosiaali- ja terveysministeriö. Sen tulokset julkaistiin International Journal of Medical Informatics -�پ��������������ä.

Linkki tutkimusartikkeliin:

������ä�پ���ٴDz�
Johanna Kaipio
Työelämäprofessori, Aalto-yliopisto
Puhelin 050 5936 822
johanna.kaipio@aalto.fi

Tarja Heponiemi
Tutkimusprofessori, THL
DigiIN-konsortion johtaja
Puhelin 029 524 7434
tarja.heponiemi@thl.fi