ʵ

Uutiset

Suomi 100 -satelliitti otti jo ensimmäiset kuvansa

Kolmesta otoksesta koostetussa panoraamakuvassa näkyy Suomea ympäröivää pilviverhoa. Tulevaisuudessa satelliitin kamera oppii tekoälyn avulla poimimaan kuvavirrasta automaattisesti esimerkiksi revontulista otetut kuvat.
Suomi 100 ensimmäiset kuvat

3. joulukuuta avaruuteen lähetetyn Suomi 100 –satelliitin ensimmäinen viikko avaruudessa on sujunut hyvin. Satelliittiryhmä on tarkistanut satelliitin alijärjestelmät, ja yhteydenpito satelliittiin sujuu rutiinilla.  Tiimi on yhteydessä satelliittiin Otaniemessä olevan maa-aseman kautta useita kertoja päivässä.

Myös Suomi 100 -satelliitin varsinainen käyttö on alkanut. Kameralla on otettu useita kuvia, ja samalla kameran asetuksia on säädetty sopiviksi. Ensimmäiset kuvat satelliitista saatiin jo itsenäisyyspäivänä, mutta ensimmäiset yksityiskohtaiset kuvat otettiin 9. joulukuuta.

“Tämä on hieno välietappi”, iloitsee hankkeen vetäjä, professori Esa Kallio.

“Opiskelijat ovat työskennelleet maa-asemalla yötä päivää. On upeaa, miten ensimmäisistä ylivalottuneista kuvista on päästy jo näin hienoihin otoksiin.”

Vain parhaat kuvat Maahan

9. joulukuuta otetut kuvat on otettu Suomen päällä, mutta niissä ei näy Suomea vaan kaistale Suomea ympäröivää pilviverhoa. Koska satelliitti pyörii hitaasti akselinsa ympäri, kuvat ovat hieman lomittain toisiinsa nähden. Näin myös kuvakulma muuttuu koko ajan, minkä ansiosta kameralla voidaan ottaa laajoja panoraamakuvia.  

Tyypillisesti satelliitista lähetetään alas ensin vain pieniä kuvia. Niiden perusteella maa-asemalla työskentelevä tiimi päättää, mitkä kuvat ladataan alas täysikokoisina. Näin rajallista yhteysaikaa ei kulu epäonnistuneiden tai vähemmän mielenkiintoisten otosten lataamiseen.

Myöhemmin satelliitti valitsee kuvia myös itsenäisesti yksinkertaisen tekoälyn avulla. Eräs satelliitin poikkitieteellisistä kokeista on opettaa satelliitti tekemään valintoja myös esteettisin perustein. Ominaisuuden tärkein sovellus on revontulien automaattinen löytäminen kuvista.

Tähän mennessä tiimi on tehnyt havaintoja satelliitin kameralla. Satelliitin tieteellisen päähyötykuorman, avaruussääilmiöitä havainnoivan radiomittalaitteen käyttö aloitetaan vasta tammikuun alussa.

Aalto-yliopiston kumppani Suomi100 -satelliitin kehityksessä on Ilmatieteen laitos, joka on osallistunut satelliitin tietokoneohjelmiston ja instrumenttien valmistukseen ja on mukana tieteellisessä tutkimusohjelmassa.

äپٴᲹ:

Professori Esa Kallio
p. 050 420 5857
esa.kallio@aalto.fi

  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

TAIMI-hanke rakentaa tasa-arvoista työelämää. Kuva: Kauppakorkeakoulu Hanken.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

TAIMI-hanke rakentaa tasa-arvoista työelämää – kuusivuotinen konsortiohanke etsii ratkaisuja rekrytoinnin ja osaamisen haasteisiin

Tekoäly muuttaa osaamistarpeita, väestö ikääntyy ja työvoimapula syvenee. Samalla kansainvälisten osaajien potentiaali jää Suomessa usein hyödyntämättä. Näihin työelämän haasteisiin vastaa Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittama kuusivuotinen TAIMI-hanke, jota toteuttaa laaja konsortio.
Unite! Seed Fund 2026: Hakemus alkaa 20. tammikuuta. Hakemukset avoinna opiskelijatoimintaan, opetukseen ja tutkimukseen.
۳ٱ𾱲ٲö, Tutkimus ja taide, Opinnot, Yliopisto Julkaistu:

Unite! Seed Fund 2026: Hakukierros avautuu 20. tammikuuta 2026

Tutustu ennakkoon Unite! Seed Fund 2026 -hakukierrokseen. Haku sisältää kolme rahoituslinjaa: opiskelijatoiminta, opetus ja oppiminen sekä tutkimus ja tohtorikoulutus.
Deepika Yadav in the Computer science building in Otaniemi. Photo: Matti Ahlgren.
Nimitykset Julkaistu:

Deepika Yadav hyödyntää teknologiaa naisten terveyden parantamiseksi

Deepika Yadav aloitti äskettäin apulaisprofessorina Aalto-yliopiston tietotekniikan laitoksella. Hän erikoistuu ihmisen ja tietokoneen väliseen vuorovaikutukseen (HCI) sekä vuorovaikutussuunnitteluun terveyden ja hyvinvoinnin alalla.
Suuri rahtialus, joka on lastattu värikkäillä konteilla, purjehtii sinisen meren yli osittain pilvisen taivaan alla.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutkimus: Polttomoottori voi saavuttaa päästöttömän palamisen ja kaksinkertaisen hyötysuhteen

Argonia hyödyntävä uusi palamiskonsepti voi poistaa polttomoottoreiden typpioksidipäästöt kokonaan ja nostaa hyötysuhteen kaksinkertaiseksi dieselmoottoreihin verrattuna.