ÄûÃʵ¼º½

Tekoälyyn törmää nykyään kaikkialla. Viimeaikaisissa uutisissa on kerrottu, miten se voi varoittaa uimareita , lukea ja jopa ja keskittymistä. Tekoälyn avulla voidaan väärentää erittäin uskottavan tuntuisia videoita kenestä tahansa tekemässä mitä tahansa. Siten tekoäly voi tuoda esiin ja vahvistaa kulttuurissa ja yhteiskunnassa vallitsevia epäoikeudenmukaisia tai esimerkiksi rasistisia tai sovinistisia ennakkoasenteita. Samalla se kuitenkin mahdollistaa löytöjä, jollaisia ihmiset eivät pysty omin avuin toteuttamaan.

Aalto-yliopiston taidekasvatuksen uusiin käytäntöihin erikoistunut lehtori Tomi Dufva on pohtinut paljon sitä, mitä annettavaa tekoälyllä on maailmalle. Koneoppiminen tarjoaa paljon mahdollisuuksia, mutta vielä on epäselvää, miten se vaikuttaa ihmisten käsitykseen taiteesta ja kulttuurista. Taiteilijana hän on miettinyt taiteen, teknologian ja tieteen risteyskohtia.

Dufva kertoi, miten nämä kaksi selkeästi erilaista osa-aluetta voidaan – ja pitäisikin – yhdistää.

Miten tekoäly on vaikuttanut taidemaailmaan?

Uutissivustot raportoivat aiemmin tänä syksynä, että ensimmäinen myytiin Christie’s-huutokauppayhtiössä suureen 425 000 euron hintaan. Taideteoksen, joka on 1500-luvun tyylinen Edmond de Bellamyn muotokuva, on luonut pariisilainen Obvious-taideyhtymä koneoppimisalgoritmien avulla. Uutinen sai aikaan kattavaa keskustelua taiteen tulevaisuudesta. Jotkut jopa totesivat, että taiteilijoita ei tarvita enää.

Mutta tarkoittaako tekoäly ihmisten tekemän taiteen loppua? Vai voisiko tekoäly tuoda taiteeseen aivan uuden ulottuvuuden? Taiteilijat ovat kärkkäitä kokeilemaan, käyttämään ja väärinkäyttämään uusia teknologioita. Sama pätee tekoälyyn.

Miten tekoälyä voidaan käyttää taiteen luomiseen?

Tekoäly voi olla taiteen luomisen materiaali ja työkalu. Muotokuvien lisäksi tekoäly voi generoida valtavat määrät erilaisia kuvia. Useimmat niistä eivät muistuta muotokuvia millään tavalla, vaan ne ovat esimerkiksi outoja, hämäriä ja vääristyneitä ihmismuotoja, joilla on useita käsiä tai suita. Samoin kuin siveltimiä ja maaleja käytetään maalaamiseen, tekoälyä voidaan käyttää työkaluna jonkin tärkeän asian ilmaisemiseen, kuvaamiseen ja siitä kommunikoimiseen.

Voiko tekoäly luoda taidetta yksin?

Kyllä ja ei: tekoäly voi luoda itse alkuperäisiä kuvia, mutta ne eivät ole ainakaan vielä taidetta. Vaikka taiteilijat ovat luoneet itsenäisiä taidetta luovia koneita – kuten Harold Cohenin maalaava kone Aaron, jota Cohen alkoi kehittää 1960-luvun loppupuolella – niitä harvemmin pidetään taiteilijoina. Ne ovat ennemminkin taustalla olevan taiteilijan jatkumoita. Vuonna 2016 menehtynyt Cohen olikin vitsaillut, että hän on ehkä ensimmäinen taiteilija, joka pitää uusien töiden näyttelyitä myös kuolemansa jälkeen. Joten vaikuttaa siltä, että taiteilijat eivät ainakaan vielä ole sitä mieltä, että tekoäly voisiluoda taidetta itsenäisesti.

Voiko tekoäly toimia inspiraationa tai ohjenuorana postdigitaalisena aikana?

Jotkut taiteilijat yrittävät itse asiassa luoda oman tekoälymuusansa. Tämä voi liittyä taiteen käytäntöihin, ja ilmentyä esimerkiksi tekoälynä, joka oppii taitelijan tyylin ja osoittaa taiteilijalle etenemistapoja. Tai taiteilija voi luoda koneen, joka jäljittelee taiteilijan tyyliä ja jonka kanssa taiteilija voi luoda taideteoksia yhdessä. 

Mutta kaikki tekoälyä käsittelevät taiteilijat eivät varsinaisesti käytä tekoälyä. Taiteilijat voivat luoda koneita, jotka ovat näennäisesti älykkäitä mutta jotka perustuvat yksinkertaiseen ohjelmointiin. Tai koneet voivat epäonnistua kertakaikkisesti luoden humoristisen vaikutuksen ja heijastaen nykyajan elämää, esimerkiksi Simone Giertzin .

Taidemaailma voi siis hyötyä tekoälystä. Miten tekoäly voi hyötyä taiteesta?

Taide voi tuoda eri asioita näkyviin. Se voi näyttää, miltä ihmiselämä näyttää tekoälyn kanssa ja tuoda esiin asioita, jotka muuten olisivat näkymättömiä. Mielestäni taiteella on oleellinen rooli, kun mietitään ja keskustellaan siitä, miltä tulevaisuus tekoälyn kanssa voisi näyttää.