Terveyskylässä tunnistettiin käytäntöjä, jotka helpottavat terveydenhuollon verkkopalveluiden käyttöönottoa
Terveydenhuollon verkkopalveluiden käyttöönoton on kansainvälisesti havaittu olevan hyvin hankalaa: arviolta peräti 45 prosenttia palveluista epäonnistuu terveydenhuollon ammattilaisten vastustuksen takia. Juuri julkaistussa Aalto-yliopiston ja ձä tutkimuksessa havaittiin lukuisia tekijöitä, jotka helpottavat palveluiden käyttöönottoa. Tieto auttaa uusien verkkopalveluiden lanseeraamista terveydenhuollossa tulevaisuudessa.
Tutkimuksessa keskityttiin suomalaiseen erikoissairaanhoidon Terveyskylä.fi-verkkopalveluun, joka tarjoaa terveydenhoitoon liittyvää tietoa ja tukea kansalaisille sekä työkaluja terveydenhuollon ammattilaisille. Terveyskylässä on kehitetty kaikille avoimien, eri terveysongelmiin keskittyvien virtuaalitalojen lisäksi tietyille potilasryhmille tarkoitettuja digihoitopolkuja. ”Koska uusia digihoitopolkuja oli tulossa lisää, halusimme kerätä ensimmäisistä digihoitopoluista oppeja myöhempien polkujen käyttöön”, kertoo Aalto-yliopiston tutkijatohtori ja artikkelin ensimmäinen kirjoittaja Sari Kujala.
Tutkijat haastattelivat työntekijöitä Helsingin, Turun, Oulun, Tampereen ja Kuopion yliopistollisista sairaaloista ja tiedustelivat heidän kokemuksiaan käyttöönottoon liittyen. Haastateltavat olivat pääasiassa sairaanhoitajia, jotka ovat olleet vastuussa digihoitopolkujen käyttöönotosta omilla työpaikoillaan. Haastateltavat valittiin erilaisten hoitopolkujen parista ja eri sairaaloista, jotta oppeja saatiin kerättyä erilaisista ympäristöistä. Tutkimusartikkeli julkaistiin juuri Journal of Medical Internet Research -ä.
Tutkijat toteavat, että kun terveydenhuollossa otetaan käyttöön uusia sähköisiä palveluita, oleellista on ottaa niin terveydenhuollon kuin tietotekniikan ja käytettävyyden ammattilaiset mukaan suunnitteluun. Myös usein vaikeaksi koettu potilaiden osallistaminen on tärkeää.
”Jos saamme pienenkin joukon mukaan esimerkiksi testaamaan, palaute auttaa kehittämään palveluita helppokäyttöisemmiksi. Lisäksi apuna olisi hyvä olla käyttäjäkeskeisen suunnittelun tai palvelumuotoilun osaajia. He pystyvät tunnistamaan piilotarpeita, joista käyttäjät eivät osaa kertoa, sekä yhdistämään eri osapuolten tarpeet ratkaisuiksi. Potilaita voidaan ottaa mukaan jatkuvasti pienimuotoisesti osana hoitoa, mutta lisäksi yhteistyössä potilasjärjestöjen, opinnäytteiden tekijöiden ja tutkijoiden kanssa”, Kujala sanoo.
Avainasemassa riittävä koulutus ja opastus
Tutkimuksessa todetaan, että terveydenhuollon verkkopalveluista ja niihin liittyvistä muutoksista on tärkeää tiedottaa jatkuvasti. Ammattilaisille pitää tarjota riittävästi koulutusta ja opastusta palveluiden käyttöön, ja heidän esiin nostamansa huolenaiheet on syytä ottaa tosissaan. Myös käyttäjäpalautetta kannattaa kerätä ja palveluita testata kaikissa vaiheissa, jotta palveluita voidaan kehittää jatkuvasti ja varmistutaan esimerkiksi siitä, että ne ovat ymmärrettäviä kaikille ihmisille. Oleellista on muistaa, että käyttöönotto vie aikaa ja resursseja: se kannattaa suunnitella huolella, eikä sitä pidä sysätä organisaatiossa yhden ihmisen hartioille.
”Ammattilaisia motivoivat palvelut, jotka sujuvoittavat työntekoa – esimerkiksi tietoja tarvitsee kirjata vain yhteen kertaan – ja jotka auttavat potilaita. Haastateltavien mukaan innostusta on herättänyt esimerkiksi digihoitopolku, joka auttaa tunnistamaan vakavan iho-oireen kotona olevan potilaan lähettämän valokuvan avulla”, Kujala sanoo.
Tutkijat ovat jo pitkään tienneet, että niin terveydenhuollon ammattilaisten kuin potilaiden motivointi uusien terveydenhuollon verkkopalveluiden pariin on hankalaa. ”Uusien sähköisten palveluiden käyttöönotto aiheuttaa stressiä kiireiseen hoitotyöhön, eikä ammattilaisia ole aina tuettu riittävästi muutoksessa.” Oikein toimiessaan sähköiset palvelut kuitenkin auttavat tarjoamaan parempaa palvelua ja helpottavat ammattilaisten työtä. Palvelut myös maksavat Suomelle valtiona paljon. Näistä syistä on tärkeää saada niin ammattilaiset kuin potilaat käyttämään niitä.
Lääkärit ja hoitajat eivät aina muista kertoa palveluista potilailleen. Kujalan mukaan se olisi kuitenkin tärkeää: tutkimusten mukaan sillä, että ammattilainen suosittelee palveluita potilailleen, on suuri vaikutus palveluiden käyttöön.
Nyt julkaistu tutkimus on osa DigiIN-hanketta, jonka tavoitteena on palvelukulttuuria uudistamalla saada kaikki ihmiset mukaan digitaaliseen yhteiskuntaan. Hankkeessa on mukana tutkijoita Aalto-yliopistosta, Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL), Helsingin yliopistosta, Jyväskylän yliopistosta, Laurea-ammattikorkeakoulusta ja Ikäinstituutista. Tutkimusta rahoittaa Strategisen tutkimuksen neuvosto (STN).
Linkki tutkimusartikkeliin:
äپٴᲹ
Sari Kujala
Tutkijatohtori, Aalto-yliopisto
Varajohtaja, DigiIN
Puhelin 050 3862 768
sari.kujala@aalto.fi
www.digiin.fi
Lue lisää uutisia
Tutkijat kytkivät lähes ikiliikkuvan aikakiteen ensimmäistä kertaa ulkoiseen värähtelijään – voi kasvattaa kvanttitietokoneiden laskentatehoa
Aikakide on moninkertaisesti pitkäikäisempi kuin muut kvanttijärjestelmät, joten sitä voitaisiin hyödyntää esimerkiksi kvanttitietokoneiden laskentatehon sekä mittauslaitteistojen tarkkuuden kasvattamiseen.
Glitch-teos haastaa näkemään taiteen eri valossa
Laura Könösen veistos paljastettiin 14.10. Otaniemen kampuksella.
Esittelyssä Qi Chen: Luotettava tekoäly tarvitsee algoritmeja, jotka selviävät yllätyksistä
Tekoälyn kehittäjien on keskityttävä sovellusten turvallisuuteen ja oikeudenmukaisuuteen, sillä ne liittyvät suoraan yhteiskuntien luottamukseen ja tasa-arvoon, sanoo tutkija Qi Chen.