���ʵ���

Suomen Akatemia päätti rahoittaa kaikkiaan 91 projektia, joista 31 on aaltolaisia hankkeita ja kuusi niistä tietotekniikan laitoksella. Hankkeiden teemoja ovat esineiden internet, mobiilipalvelut, akustiikka, pelit ja koneoppiminen.

Mario Di Francescon hankkeessa tutkitaan erityisesti esineiden internetiin liittyviä skaalautuvuus-, luotettavuus- ja turvallisuushaasteita. Hankkeessa kehitetään erityisesti internetissä toimivien lukuisten laitteiden käytettävyyttä ja turvallisuutta, tavoitteena digitaalisten palveluiden luotettavuuden parantaminen.

Perttu Hämäläisen projektissa tutkitaan fysiikkasimuloitujen peli- ja simulaatiohahmojen liiketekoälyä ja tekoälyn mahdollisuuksia liikuntaharjoittelussa ja liikuntamotivaation lisäämisessä. Ketterä ja luova liiketekoäly mahdollistaa paitsi uusia pelityyppejä, myös uusia tapoja harjoitella liikuntaa esimerkiksi simuloitujen kamppailuvastustajien tai älykkään virtuaalisen kiipeilyvalmentajan kanssa.

Tapio Lokin ja Vesa Välimäen, signaalinkäsittelyn ja akustiikan laitokselta, yhteisessä projektissa tutkitaan uusia tieteellisiä menetelmiä konserttielämyksen siirtämiseksi koteihin. Tähän käytetään päänseurannalla varustettuja kuulokkeita ja modernia signaalinkäsittelytekniikkaa. Järjestelmässä konsertti äänitetään uudella tavalla, jossa erotetaan salin akustiikka ja instrumenttien signaalit toisistaan. Kuluttajan laitteessa nämä signaalit yhdistetään uudestaan, jolloin tuloksena on optimaalinen tilaäänentoisto ja parempi äänenlaatu kuin perinteisillä menetelmillä.

Jari Saramäki tutkii yksilöiden ja yhteisöjen digitaalisia vuorokausirytmejä laajojen tietoaineistojen avulla. Tutkimuksessa pyritään ymmärtämään tekijöitä yksilöiden digitaalisten päivärytmien taustalla, kronotyypeistä (aamu- vai iltavirkku) erilaisiin sosiaalisiin konteksteihin. Näiden tulosten perusteella hahmotellaan digitaaliseen terveyteen liittyviä sovelluksia. Esimerkiksi algoritmeilla, jotka hälyttävät päivärytmien yllättävistä muutoksista, voi olla lääketieteellisiä sovelluksia avohoitopotilaiden seurannassa.

Matti Siekkisen LACRIMOSA -projektissa tutkitaan latenssin muodostumista mobiilipilvipalveluissa ja sen vaikutusta latenssikriittisten multimediapalveluiden käyttökokemukseen. Projektissa kehitetään mittausmenetelmiä ja ennustavia malleja latenssista ja käyttökokemuksesta joiden avulla latenssikriittiset palvelut voidaan hajauttamisratkaisuja hyödyntämällä toteuttaa optimaalisesti.

Aki Vehtarin tutkimuksen tavoitteena on kehittää uusia laskennallisia menetelmiä elinaika-aineistojen tilastollisen analyysiin, erityisesti keskittyen sydän- ja verisuonitautien diagnostiikkaan sekä syöpien hoitoon ja seurantaan. Kehitettävät elinaika-analyysimenetelmät ennustavat tarkemmin kuin nykyisin käytössä olevat menetelmät, mikä mahdollistaa aineistojen syvällisemmän ymmärryksen. Parannus riskien arvioinnissa voi johtaa merkittäviin parannuksiin hoitojen kohdistettavuudessa ja siten globaalisti vähentää potilaiden kärsimystä sekä hoitojen, ehkäisevien toimenpiteiden ja seurannan kustannuksia.