Tiivistyvät kaupungit ja ilmastonmuutos vaativat tehokasta hulevesien hallintaa
Aalto-yliopiston vesi- ja ympäristötekniikan tutkimus on mukana kuntien, yliopistojen ja yritysten ainutlaatuisessa Uudet hulevesien hallinnan Smart & Clean ratkaisut -yhteistyöhankkeessa.
Hulevedet ovat rakennettujen alueiden sade- ja sulamisvesiä, jotka eivät pääse imeytymään maahan. Taajama-alueilta valuvilla hulevesillä merkittävä lähivesistöjä kuormittava vaikutus, sillä niiden mukana kulkeutuu päästöjä, kuten raskasmetalleja, ravinteita ja mikromuoveja.
Hankkeessa kehitetään seitsemän erilaista hulevesiä puhdistavaa ratkaisua pilottikohteisiin Espoon, Helsingin, Lahden ja Vantaan alueelle. Kehitettäviä ratkaisuja ovat esimerkiksi Helsinki-Vantaan lentoasemalle toteutettavat maanalaiset kosteikot ja katujen hulevesien biosuodatusrakenteet Espoossa.
Projektissa kehitetyt ja testatut ratkaisut toimivat yritysten referensseinä, ja niitä levitetään myös kansainvälisesti. Globaali kaupungistumistrendi ja tarve ratkaista vanhojen kaupunkien hulevesihaasteita muodostavat hulevesiliiketoiminnalle merkittävät kasvunäkymät.
Ilmastonmuutokseen sopeutumisen kannalta hulevesien hallinta on keskeistä Pohjois-Euroopan kaupungeissa, sillä sateiden määrän arvioidaan lisääntyvän voimakkaasti pohjoisilla leveysasteilla.
Kansainvälisesti kiinnostavia ja kaupunkien viihtyisyyttä lisääviä ratkaisuja
Aalto-yliopistolla on yhteistyössä Helsingin yliopiston kanssa läpileikkaava rooli pääkaupunkiseudun pilottikohteiden mittausten suunnittelussa ja pilottikohteista kerättävän seurantiedon analysoinnissa.
Aallossa kehitetään yhteistyössä Finavia Oyj:n ja Sitowise Oy:n kanssa parhaiten sopivaa rakenneratkaisua lentokenttäalueelle lähivuosina toteutettaviin maanalaisiin kosteikkoalueisiin.
Kosteikoiden on tarkoitus suodattaa lentokentän hulevesistä liukkaudentorjunta- ja jäänestoaineiden aiheuttama korkea orgaanisen aineksen kuormitus.
”Hankkeen tarkoituksena on edistää suomalaista hulevesiosaamista ja vientipotentiaalia, josta lentoasema-alueille sovellettavat ratkaisut ovat edustava esimerkki.” sanoo tutkijatohtori Nora Sillanpää Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulusta. Sillanpää vetää hanketta Aalto-yliopistossa professori Harri Koivusalon kanssa.
Vantaan Aviapolikseen suunnitellaan monikäyttöistä puistoaluetta, joka tuo huleveden osaksi kaupunkiympäristöä. Veden laadun automaattinen seurantatieto voidaan viestiä puiston käyttäjille esimerkiksi älykkään valaistuksen avulla, joka reagoi vaikkapa huleveden laatuun tai vedenpinnan korkeuteen puistoalueella.
”Tarkoituksena on myös nostaa tietoisuutta kaupunkipuroista positiivisella tavalla ja mahdollistaa esimerkiksi seurantatiedon käyttö alueelle sijoittuvan uuden koulun opetuksessa”, Sillanpää sanoo.
Hanke toteutetaan ajalla 1.1.2018 – 28.2.2019. Mukana ovat Lahden, Espoon, Helsingin ja Vantaan kaupunkien ja yliopistokumppanien Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston lisäksi Finavia Oyj, Sensmet Oy, Optoseven Oy, WSP Finland Oy, Sitowise Oy, Ruskon Betoni Oy, Rudus Oy, LECA Finland Oy, Bluet Oy, Rakennusbetoni- ja Elementti Oy, Luonnonvarakeskus LUKE ja Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY.
Hanke saa Uudenmaan liiton myöntämää valtion AIKO-rahoitusta alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistämiseen osana viisivuotista Smart & Clean (2016–2021) muutosprojektia. Pääkaupunkiseudun Smart & Clean -säätiön tavoitteena on kehittää pääkaupunkiseudusta ja Lahdesta maailman paras testialue älykkäille ja puhtaille ratkaisuille.
۳ٱ쾱ö
Professori Harri Koivusalo
Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulu, rakennetun ympäristön laitos
p. 050 570 9864
harri.koivusalo@aalto.fi
Tutkijatohtori Nora Sillanpää
Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulu, rakennetun ympäristön laitos
p. 050 386 3325
nora.sillanpaa@aalto.fi
Hankekoordinaattori Juhani Järveläinen, Lahden kaupunki
p. 050 559 4083
juhani.jarvelainen@lahti.fi
Lue lisää uutisia
Tutkimusaineiston julkaiseminen tutkimusartikkeleiden yhteydessä
Tieteelliset lehdet vaativat enenevässä määrin ns. tutkimusdatan saatavuuslausuntoja (data availability statements). Ne sisältävät tiedot siitä, mitä dataa on saatavilla, mistä se löytyy ja datan mahdolliset käyttöehdot.
Kuka julkaisee avoimet julkaisumme?
Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston tutkijat suosivat julkaisemista suurten kustantajien kirjoittajamaksullisissa avoimissa lehdissä. Kirjoittajille maksuttomissa avoimissa lehdissä kustantajana on usein yliopisto tai tieteellinen seura.
Markus Joutsela: “Pakkaus on alihyödynnetty media, käyttöliittymä ja kokemuksellinen elementti”
Minä väitän -sarjassamme lehtori ja tutkija Markus Joutsela tarkastelee, miten käyttäjälähtöinen suunnittelu voi muuttaa tavan, jolla pakkauksia tehdään ja koetaan.