ÄûÃʵ¼º½

Uutiset

Tohtoriopiskelija Anastasiia Kravtcova: "Tohtoriopinnot voivat olla työ, harrastus ja elämäntapa"

Anastasiia Kravtcova aloitti lääketieteellisen tekniikan jatko-opinnot Sähkötekniikan korkeakoulussa, koska hän innostui mahdollisuudesta vaikuttaa yhteiskuntaan.
Aalto ELEC's doctoral student Anastasiia Kravtcova
Anastasiia Kravtcova on jatko-opiskelija Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulussa. Kuvalähde: Anastasiia Kravtcova

Mitä tutkit väitöstyössäsi?

Väitöstutkimukseni käsittelee älykkäiden materiaalien käyttöä lääketieteellisissä sovelluksissa. Kehitän uudenlaista aivoimplanttia, jossa käytetään muotoa muuttavia polymeerejä. Implanttia voidaan mahdollisesti käyttää epilepsian hoitoon ja pitkällä aikavälillä myös aivojen ja tietokoneiden välisiin käyttöliittymiin.

Olen aina ollut kiinnostunut aivotutkimuksesta ja haluan ratkaista ongelmia, joilla on laajempi yhteiskunnallinen vaikutus. Siksi päädyin tutkimaan tätä suhteellisen vaikeaa aihetta, jota ei ole aikaisemmin juurikaan tutkittu. Aihe oli uusi myös tutkimusryhmässäni.  Olen rakentanut omat verkostoni ja etsinyt ihmisiä, jotka eivät pelkää haasteita, joita lääketieteellisen tekniikan kehityksessä aina kohtaa.

Miten päädyit jatko-opintoihin Sähkötekniikan korkeakouluun?

Aloin harkita jatko-opintoja jo maisteriopintojeni ensimmäisenä päivänä. Olin aiemmin valmistunut ammattikorkeakoulusta elektroniikkainsinööriksi ja työskennellyt useita vuosia tutkimus- ja kehitysyrityksissä. Olin kuitenkin halunnut siirtyä elektroniikasta lääketieteellisen tekniikan puolelle, ja Aalto-yliopiston maisteriohjelma antoi minulle mahdollisuuden siihen. Kurssit olivat alusta saakka kiehtovia ja tajusin, että haluan päästä syvemmälle aiheeseen. Muutama kuukausi opintojen aloittamisen jälkeen päädyin tutkimusavustajaksi ja jäin sille tielle.

Tohtorikoulutuksessa opiskelijat voivat päästää potentiaalinsa valloilleen ja käyttää osaamistaan tärkeiden ongelmien ratkaisemiseksi.

Anastasiia Kravtcova

Kuinka tohtoriopinnot eroavat maisteriopinnoista?

Maisteri- ja tohtoriopintoja on vaikeaa edes verrata toisiinsa. Maisteriopintojen aikana pääasiassa hankitaan tietoa. Tohtoriopinnoissa kyse ei ole kursseista. Jatko-opiskelijoiden on suoritettava vain 40 opintopisteen verran kursseja, jotka voi käydä muutamassa kuukaudessa. Muu aika käytetään tutkimukseen.

Tohtorikoulutuksessa opiskelijat voivat päästää potentiaalinsa valloilleen ja käyttää osaamistaan tärkeiden ja haastavien ongelmien ratkaisemiksi. Teemme tiedettä ja pyrimme julkaisemaan. Voimme todella vaikuttaa yhteiskuntaan – ja jopa ihmiskuntaan.

Mikä tohtoriopinnoissa on parasta?

Minulle paras asia tohtoriopinnoissa on mahdollisuus toteuttaa unelmia. Etenkin tekniikan alalla meille asetetaan hyvin vähän rajoja. Voimme valita monista erilaisista tutkimussuunnista ja tohtoriopintojen aikana on myös helppoa vaihtaa suuntaa, jos tilanne vaatii. Toinen tärkeä asia on yhteisö. Kun jollakulla on haasteita tai joku ei löydä vastausta kysymykseen, ympärillä on aina ihmisiä, jotka tekevät parhaansa auttaakseen ja tukeakseen.

Yliopisto on täydellinen paikka tehdä yhteiskunnallisesti vaikuttavaa työtä. Meillä on käytettävissämme kehittyneet tutkimuslaitteet, tiedeyhteisössä jaetaan kokemuksia ja tarjolla on monia rahoitusmahdollisuuksia, mikä on myös erittäin tärkeää. Tohtoriopinnoista voi muodostua yhdistelmä työtä, harrastusta ja elämäntyyliä useiksi vuosiksi, mikä on mahtavaa!

Millaista kansainvälistä kokemusta olet saanut opintojesi aikana?

Tohtorikoulutuksen alussa osallistuin kansainväliseen kesäkouluun Tanskassa. Se oli tieteellisesti erittäin mielenkiintoinen ja hyödyllinen. On mieltä avartavaa nähdä, miten muut tekevät asioita. Olin suunnitellut tutkimusvierailua Belgiaan yhteistyökumppaneideni kanssa, mutta se peruttiin koronakriisin vuoksi. Odotan kovasti, että se toteutuu, kun voimme taas matkustaa.

Olen myös osallistunut konferensseihin Bostonissa, Nizzassa ja Berliinissä. Kaikki ovat olleet erittäin suuria, yli 2000 osallistujan konferensseja ja täynnä tietoa, osaamista ja tärkeitä kontakteja. Konferenssit ovat hyvä mahdollisuus esitellä tutkimustani laajemmalle yleisölle ja saada palautetta heti. Niissä voi myös verkostoitua, mistä voi olla vielä enemmän hyötyä pitkällä aikavälillä. Konferenssissa solmitut kontaktit voivat kehittyä tiiviiksi yhteistyöksi.

Tutkimuksen tekeminen vaatii intohimoa ja inspiraatiota, joten suosittelen valitsemaan aiheen, josta olet todella kiinnostunut.

Anastasiia Kravtcova

Mitkä ovat suunnitelmat valmistumisen jälkeen?

Tohtorintutkinnon jälkeen on yleensä kaksi vaihtoehtoa: jäädä akateemiselle uralle tai lähteä töihin teollisuuteen. Aluksi ajattelin, että jäisin yliopistoon tekemään tutkimusta ja opetustyötä. Vuosien varrella olen alkanut kuitenkin nähdä etuja myös yrityksessä työskentelyssä tai oman yrityksen perustamisessa. Molemmilla poluilla on hyvät ja huonot puolensa, joten katson, millaisia mahdollisuuksia minulle avautuu valmistumisen jälkeen. Eihän tulevaisuutensa suuntaa tarvitse päättää lopullisesti.

Mitä vinkkejä antaisit jatko-opintoja harkitseville?

Tutkimuksen tekeminen vaatii intohimoa ja inspiraatiota, joten suosittelen valitsemaan aiheen, josta olet todella kiinnostunut. Mieti huolella tutkimussuunta, joka motivoi sinua useita vuosia. Rakenna verkostoja alusta saakka ja pyri jatkuvasti laajentamaan niitä. Se hyödyttää suuresti tutkimustasi.

Tutustu tohtoriopintoihin Sähkötekniikan korkeakoulussa

Haluatko kehittyä alasi asiantuntijaksi? Sähkötekniikan tohtoriohjelma tarjoaa sinulle mahdollisuuden tehdä korkealaatuista tutkimusta monitieteisessä ja kansainvälisessä ympäristössä.

TechPromootio2016_hatut

Tohtorinkoulutus

Kaikki mahdollinen tieto tohtorinkoulutuksesta olit sitten tohtoriopiskelija, vastuuprofessori tai ohjaaja.

  • ±Êä¾±±¹¾±³Ù±ð³Ù³Ù²â:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Henkilö koskettaa suurta kiveä tiilirakennuksen edessä, sinisen taivaan alla.
Kampus, Tutkimus ja taide, Yliopisto Julkaistu:

Glitch-teos haastaa näkemään taiteen eri valossa

Laura Könösen veistos paljastettiin 14.10. Otaniemen kampuksella.
Henkilö seisoo ulkona syksyllä, yllä harmaa huppari ja vihreä takki. Taustalla puut oransseine lehtineen.
Nimitykset Julkaistu:

Esittelyssä Qi Chen: Luotettava tekoäly tarvitsee algoritmeja, jotka selviävät yllätyksistä

Tekoälyn kehittäjien on keskityttävä sovellusten turvallisuuteen ja oikeudenmukaisuuteen, sillä ne liittyvät suoraan yhteiskuntien luottamukseen ja tasa-arvoon, sanoo tutkija Qi Chen.
Henkilö pukeutuneena vaaleanharmaaseen huppariin seisoo sisätiloissa, taustalla tiiliseinä ja vihreitä kasveja.
Nimitykset, Yliopisto Julkaistu:

Tekoälyn ja ihmisen erimielisyys on tutkijalle jännä arvoitus

Francesco Croce tutkii multimodaalisia perustamalleja, erityisesti niiden hyökkäyksensietokykyä.
Eric Malmi Otaniemen kampuksella Laura Könösen Glitch-teoksen edessä. Kuva: Matti Ahlgren
Nimitykset Julkaistu:

Räppialgoritmi vei Google DeepMindille tutkimaan kielimalleja – nyt Eric Malmi aloittaa vierailevana professorina Aallossa

Eric Malmi on väitellyt Aalto-yliopistosta vuonna 2018, aiheenaan tekoälymenetelmien kehittäminen historiallisten aineistojen ja sukupuiden linkittämiseen. Google DeepMindilla hän on kehittänyt Gemini-kielimalleja sekä shakkitekoälyä. Aaltoon hänet toi Suomen ELLIS-instituutti.