Toinen kansallinen avoimen tieteen ja tutkimuksen seuranta toteutettiin syksyllä 2024
Toinen kansallinen avoimen tieteen ja tutkimuksen seuranta toteutettiin syksyllä 2024. Tämän kierroksen kysymykset olivat samanlaisia kuin vuoden 2022 seurannassa kaikilla muilla alueilla paitsi avoimessa koulutuksessa, jossa kysymysten määrää ja laajuutta lisättiin.
Julkaisujen ja datan ja infrastruktuurin osalta tulokset olivat yhteneväiset vuoden 2022 tulosten kanssa. Avoin toimintakulttuuri, joka kattaa pääasiassa vastuullisen tutkimuksen ja tutkijoiden arvioinnin, edistyi merkittävästi kahden vuoden aikana. Avoin koulutus on tunnistettu alueeksi, joka vaatii selvästi kehitystä tulevaisuudessa.
Noin kaksi kolmasosaa yliopistoista sai seurannassa korkeimman arvosanan. Aalto-yliopisto saavutti korkeimman tason 5 julkaisuissa, datassa ja infrastruktuurissa sekä toimintakulttuurissa, mutta ainoastaan tason 2 avoimessa koulutuksessa, mikä laski kokonaisarvosanamme tasolle 3.
Sekä vuosien 2022 että 2024 kysymykset ja vastaukset ovat saatavilla -sivustolla. Aalto-yliopiston tulokset löytyvät -sivustolta.
Meillä on myös yksityiskohtainen näkymä akateemisten julkaisujen todellisiin kustannuksiin :ssä. Vuonna 2023 Suomen tutkimusta tekevät organisaatiot (yliopistot, ammattikorkeakoulut ja tutkimuslaitokset) maksoivat 25,1 miljoonaa euroa transformatiivisista sopimuksista ja 12,2 miljoonaa euroa tilausmaksuista. Kolme suurta kustantajaa, Elsevier, Wiley ja Springer Nature, saivat yli 17 miljoonaa euroa kirjoittajamaksuina, Article Processing Charges (APC-maksuina).
Aalto-yliopisto maksoi 2,80 miljoonaa euroa transformatiivisista sopimuksista, 0,7 miljoonaa euroa tilausmaksuista ja 0,5 miljoonaa euroa APC- ja BPC (Book Processing Charges) -maksuina, jotka eivät sisälly transformatiivisiin sopimuksiin vuonna 2023.
Lisätietoja löytyy avointiede.fi- ja research.fi-sivustoilta.
Lue lisää uutisia
Tutkijat kytkivät lähes ikiliikkuvan aikakiteen ensimmäistä kertaa ulkoiseen värähtelijään – voi kasvattaa kvanttitietokoneiden laskentatehoa
Aikakide on moninkertaisesti pitkäikäisempi kuin muut kvanttijärjestelmät, joten sitä voitaisiin hyödyntää esimerkiksi kvanttitietokoneiden laskentatehon sekä mittauslaitteistojen tarkkuuden kasvattamiseen.
Glitch-teos haastaa näkemään taiteen eri valossa
Laura Könösen veistos paljastettiin 14.10. Otaniemen kampuksella.
Esittelyssä Qi Chen: Luotettava tekoäly tarvitsee algoritmeja, jotka selviävät yllätyksistä
Tekoälyn kehittäjien on keskityttävä sovellusten turvallisuuteen ja oikeudenmukaisuuteen, sillä ne liittyvät suoraan yhteiskuntien luottamukseen ja tasa-arvoon, sanoo tutkija Qi Chen.