Tuore selvitys: Koulujen tarveperusteista rahoitusta voisi kohdentaa nykyistä tarkemmin
Oppilaiden sosioekonomisista taustoista johtuvia oppimiseroja pyritään Suomessa tasoittamaan suuntaamalla osalle kouluista lisäresursseja tarveperusteisella rahoituksella. Aalto-yliopiston, VATT:n, Helsingin yliopiston ja Helsinki GSE:n tutkijoiden tuore selvitys kertoo, miten rahoituksen kohdentaminen voitaisiin toteuttaa nykyistä tehokkaammin rekisteriaineistojen avulla. Selvitys on opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama.
”Tavoitteena on käyttää olemassa olevaa tietovarantoa siten, että tarveperusteinen rahoitus kohdentuu mahdollisimman tarkasti. Lisäksi pyrimme vähentämään hallinnollisesta työstä syntyviä turhia kustannuksia”, selvitysryhmän johtaja, Aalto-yliopiston taloustieteen apulaisprofessori Matti Sarvimäki kertoo.
Selvityksessä ehdotetaan toimintamallia, jossa tarveperusteisen rahoituksen kriteereinä käytetyt oppilaiden taustaominaisuudet kerättäisiin hallinnollisista rekistereistä. Näiden tietojen perusteella muodostettaisiin koulukohtainen indeksi, joka toimisi rahoituksen kohdentamisen perusteena. Mahdollisia oppilaiden taustatietoja ovat esimerkiksi perheen aikuisten työssäkäynti, tulotaso, koulutusaste ja maahanmuuttajatausta. Selvityksessä esitellään myös vaihtoehtoisia tapoja arvioida, miten suuri paino eri taustaominaisuuksille on mielekästä antaa tarveperusteisen rahoituksen kriteereitä muodostettaessa.
Ehdotetun mallin hyödyt syntyvät pääasiassa kahdella tavalla: uusi malli lisäisi nykytilanteeseen verrattuna merkittävästi rahoituksen kohdentumisen tarkkuutta ja läpinäkyvyyttä, ja se poistaisi hallinnon eri tasoilta tarpeen käsitellä tarveperusteiseen rahoitukseen liittyviä hakemuksia.
”Mikäli tällainen järjestelmä perustettaisiin, antaisi se erinomaisen työvälineen valtion ja kuntien tiedolla johtamisen ja päätöksenteon tukemiseen. Tällainen järjestelmä tuottaisi koulukohtaisia tunnuslukuja aineistoista, joihin kunnilla ei muutoin ole itsenäistä pääsyä”, kuvailee selvitystyössä mukana ollut Helsingin yliopiston kaupunkimaantieteen apulaisprofessori Venla Bernelius.
Ehdotettu toimintamalli itsessään ei vielä kerro tarvittavan lisäresurssoinnin määrää, eikä sen vaikuttavuutta. Työryhmä esittääkin, että opetus- ja kulttuuriministeriö käynnistäisi aiheeseen liittyvää jatkotutkimusta ja toteuttaisi toimenpiteitä, joilla voitaisiin päästä pureutumaan lisäresursoinnin vaikuttavuuteen.
Lue koko selvitys:
äپٴᲹ:
Apulaisprofessori Matti Sarvimäki
+358 40 304 45515
etunimi.sukunimi@aalto.fi
Taloustieteen laitos
Taloustieteen laitos tarjoaa kattavan näkemyksen talouksien toiminnasta ja yritysten toimintaympäristöstä.
Lue lisää uutisia
Miljoonarahoitus uuden sukupolven koneteknologian kehittämiseen – tavoitteena tuottavuusloikka useilla vientialoilla
BEST-hankkeessa kehitetään uudenlaisia tiiviste-, laakerointi- ja vaimennusteknologioita useiden teollisuudenalojen käyttöön.
TAIMI-hanke rakentaa tasa-arvoista työelämää – kuusivuotinen konsortiohanke etsii ratkaisuja rekrytoinnin ja osaamisen haasteisiin
Tekoäly muuttaa osaamistarpeita, väestö ikääntyy ja työvoimapula syvenee. Samalla kansainvälisten osaajien potentiaali jää Suomessa usein hyödyntämättä. Näihin työelämän haasteisiin vastaa Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittama kuusivuotinen TAIMI-hanke, jota toteuttaa laaja konsortio.
Unite! Seed Fund 2026: Hakukierros avautuu 20. tammikuuta 2026
Tutustu ennakkoon Unite! Seed Fund 2026 -hakukierrokseen. Haku sisältää kolme rahoituslinjaa: opiskelijatoiminta, opetus ja oppiminen sekä tutkimus ja tohtorikoulutus.