���ʵ���

Suomalainen av-ala on vielä kaukana tasa-arvoisesta, käy ilmi Aalto-yliopiston ja Women in Film and Television Finland ry:n Action! -hankkeen tekemästä kyselystä, johon vastasi 80 alan ammattilaista.

Vastaajat kertoivat mieskollegoitaan huonommasta palkkatasosta ja työllistymismahdollisuuksista sekä pienemmistä henkilökohtaisista apurahoista ja tuotantorahoista. Suurimmiksi työllistymisen esteiksi he kokivat verkostojen puutteen, ikänsä ja sukupuolensa. Suomessa av-alan julkinen rahoitus kohdistuu samoille tuotantoyrityksille, mikä korostaa verkostojen merkitystä työllistymisessä.

Ongelmat ovat samoja, jotka nousivat esiin Tilastokeskuksen 2019 julkaisemassa työelämätutkimuksessa sekä Cuporen 2020 tekemässä elokuva-alalta valmistuneiden työllistymisselvityksessä.  

”Av-alan toimijat ja päättäjät tulisi saada sitoutumaan alan kehittämiseen tasa-arvolain näkökulmasta”, sanoo Action! -hankkeen projektipäällikkö Kirsi Reinola. ”Muun muassa palkkavertailuja ei tällä hetkellä kuitenkaan voida tilastoin todentaa. Lainsäädännön ja rahoituksen välillä on tasa-arvon näkökulmasta epäsuhta, jonka muuttamiseen toivoisimme julkisen rahan edellyttämää painetta.”
 

Vähättelevää ja halventavaa puhetta

Syrjintä nousi esille myös, kun alalla toimivien naistekijöiden Pieni aihe -työryhmä selvitti, millaista sukupuoleen sidottua arviointia naiset kohtasivat elokuvahankkeiden rahoitusneuvotteluissa ja kehittelytyössä. Aineisto kerättiin vuonna 2019 haastatteluilla ja kyselyillä, joihin osallistui 40 alan ammattilaista.  

Vastaajat kertoivat, että heidän ehdottamiinsa aiheisiin, päähenkilön tai muiden henkilöhahmojen ominaisuuksiin sekä myös elokuvantekijän omaan persoonaan ja sukupuoleen oli kohdistunut toistuvasti vähättelevää ja halventavaa puhetta. Haastateltujen joukossa oli sekä fiktion, dokumenttien että animaatioelokuvien tekijöitä.

”Tasa-arvoon liittyvää tietoa Suomen audiovisuaalisella alalla ei ole riittävästi saatavilla. Kansalliset ja kansainväliset tutkimukset kuitenkin osoittavat, että vaikka naisia ja miehiä koulutetaan alalle yhtä paljon, toteutuu työelämässä sukupuolten tasa-arvo huonosti tai ei lainkaan. Epätasa-arvo on ilmeinen este ja naisten potentiaali käyttämätön mahdollisuus”, sanoo selvityksen yhteenvetoraportin laatinut Aalto-yliopisto elokuva- ja televisiokäsikirjoituksen professori Raija Talvio.

Positiivisen kehityksen merkkejä on myös nähtävissä. Naisten ohjaamien elokuvien määrä on kasvussa, ja viime vuonna Elokuvasäätiön ohjaajille antamasta tuesta 51 prosenttia meni naisille, kun osuus oli vuonna 2011 vain neljännes.

”Alan rahoittajien tulisi sitoutua konkreettisiin tasa-arvotavoitteisiin, joiden toteutumista tulee seurata pitkäkestoisesti. Tarvittaessa voi ottaa käyttöön erilaisia kannustimia. Nyt nähdyt muutokset ohjaajien, käsikirjoittajien ja tuottajien kohdalla jäävät toivottavasti pysyviksi. Taiteellisten työryhmien muiden jäsenten kohdalla tasa-arvon toteutumiseen on vielä pitkä matka”, Raija Talvio sanoo.

������ä�پ����dz�:
Kirsi Reinola
Action!-hankkeen projektipäällikkö
management.actionproject@aalto.fi
puh. 050 478 2605

Nina Maskulin
Action! -hankkeen projektitutkija
nina.maskulin@aalto.fi
puh. 050 584 6540

Raija Talvio
Elo- ja televisiokäsikirjoituksen professori
Raija.talvio@aalto.fi
Puh. 050 569 1128

Action! -hanke

Action! -hankkeen ja WIFTin selvitys sekä Pieni aihe -tutkimusyhteenveto

---

Action! -hanke on audiovisuaalisen alan tasa-arvon ja työllistymisen hanke, jonka tavoitteena on edistää naispuolisten ammattilaisten työllistymistä alalla, kehittää toimenpiteitä työllistymisen esteiden poistamiseksi ja tukea työllistämistoimia sektorilla. Hanke toteutti tammi-helmikuussa 2020 sähköisen kyselyn, jolla kartoitettiin av-alan täydennyskoulutustarpeita ja kerättiin ammattilaisilta tietoa syistä, jotka aiheuttavat alan työllistymisen esteitä. 800 alan ammattilaiselle lähetetty selvitys tarkasteli erityisesti sukupuoleen liittyviä kysymyksiä. Vastauksia saatiin 80.

 Kahdeksanjäseninen Pieni aihe -työryhmä tutki naispuolisten elokuvantekijöiden kokemuksia elokuvan ja television kehittelyprosesseissa ja rahoitusneuvotteluissa. Aineistona käytettiin vuonna 2019 tehtyjä haastatteluja, kyselyvastauksia ja muita kuvauksia 40 alan ammattilaiselta.