ÄûÃʵ¼º½

Tietotekniikkaa on nykyään kaikkialla – kiitos vauhdilla laskeneiden hintojen. Pohjola kertoo, että  sama laskentateho, joka löytyy iPad2:sta olisi Commodore 64:n muodossa maksanut 4 miljoonaa euroa.

Suomen talouskasvu oli pitkään maailman nopeimpia. Puusta syntyi paperia ja metallista koneita; työn tuottavuus parani ja nosti palkkoja ja elintasoa.

– Suomi hyötyi kahdesta suuresta muutosvoimasta: teollistumisesta ja nationalismista. Kun ne eivät enää vieneet maailmaa eteenpäin, vaikeudet alkoivat, kiteyttää Aalto-yliopiston taloustieteen professori Matti Pohjola.

Teollisuuden merkitys Suomen bruttokansantuotteelle on toki yhä merkittävä, mutta painoarvo on laskenut nopeasti: kymmenen vuotta sitten sen osuus kansantuotteesta oli 25 prosenttia, nyt enää 15 prosenttia.

– Nyt maailmaa vievät eteenpäin globalisaatio ja digitalisaatio sekä ne mahdollistava yleiskäyttöinen teknologia, eli kaikkialle levinnyt ja halpa tietotekniikka. Bitit eivät katso yritysten tai maiden rajoja, ja sen ansiosta meidän on mahdollista ja pakkokin tehdä asiat uudella tavalla.

Loikan edellytykset kunnossa

Talousuutisten synkistelystä huolimatta Pohjola näkee Suomen tulevaisuuden valoisana, sillä edellytykset menestykseen ovat jo olemassa.

– Olemme maailman viiden tai kymmenen parhaan joukossa kansalaisten netinkäytössä ja yritysten digivalmiuksissa, joten meillä on hirveän hyvät mahdollisuudet hyötyä muutoksesta, hän sanoo mutta myöntää, ettei valmiuksien muuttaminen tuloiksi ole helppoa, sillä digibisneksen kerrannaisvaikutukset eivät ole yhtä suuria kuin teollisuudessa. Suomella ei myöskään ole samanlaisia tietotekniikkayrityksiä tai kauppajättejä kuin esimerkiksi Ruotsissa. Kasvupotentiaalia löytyy kuitenkin monelta alalta.

– Täytyy muistaa, että vaikka tehdasteollisuus on mennyt alaspäin, palvelut ovat kasvaneet koko ajan. Meillä on myös peliteollisuuden kaltaisia menestyjiä ja sitten terveysteknologia, jonka osuus korkean teknologian viennistä on jo puolet.  Kun materiaalinen kasvu on saavuttanut tietyn tason, ihmiset ovat valmiita satsaamaan todella paljon omaan hyvinvointiinsa. Siksi terveysteknologia ja sen digitalisointi on meille iso mahdollisuus. Kuluttajatuotteiden pariin paluuta pohtiva Nokiakin seuraa erittäin tarkasti juuri etäterveyden kehitystä, Pohjola sanoo.

Uuden Nokian perään haikailun hän kehottaa unohtamaan.

– Meillä on Suomessa vähän sellainen asenneongelma, että olemme odottaneet isoja juttuja, kun voisimme tehdä kaikki pienempiä elämää helpottavia palveluja. Niitä ei usein myydä suoraan kuluttajille, sillä digitaalisessa maailmassa hankimme yhä suuremman osan palveluistamme alustoilta, kuten Facebookista. Siksi kaikki, mikä voidaan digitalisoida, on digitalisoitava, hän korostaa.

Rikkauden maailma

Digiuskovaiseksi julistautuva Pohjola kertoo saaneensa herätyksen työskennellessään tutkijana YK-yliopisto UNUssa 90-luvun lopulla. Hänen tehtävänsä oli selvittää, miten tietotekniikka voisi poistaa köyhyyden maailmasta.

– Aluksi se tuntui ihan älyttömältä puhtaan veden ja ruoan puutteen kaltaisten juttujen rinnalla, hän tunnustaa.

– Sitten tajusin, että digitaalinen maailmahan on rikkauden maailma, jossa yksi kappale tuotetta voi riittää kaikille.

Musiikki on Pohjolasta mainio esimerkki. Kuunnellun musiikin määrä on kasvanut samalla, kun siihen käytetty rahasumma on pienentynyt selvästi.

– Musiikin tehtävä on tuottaa mielihyvää ja hyvinvointia, joten kuluttajille tämä on mahtava asia.

Entä sitten musiikin tuottajat? Ja ne kaikki muut ihmiset, joiden työn biteiksi muuttuva maailma vie seuraavien vuosikymmenien aikana? Pohjola viittaa yhdysvaltalaistutkimukseen, jonka mukaan esimerkiksi taksikuskin, linjastokokin ja siivoojan työt häviävät yli 80 prosentin todennäköisyydellä seuraavien vuosikymmenten aikana. Voivotteluun ei silti ole syytä – päinvastoin.

– Tuottavuushyödyn kannalta voittava yhdistelmä on ihmisen ja koneen yhteispeli ja uusi työnjako: ihminen keskittyy siihen, missä on hyvä ja teettää koneella tylsät rutiinihommat. Loppujen lopuksihan kone osaa vain laskea, hän hymyilee ja muistuttaa, että tuottavuusloikan lisäksi digitalisaatio tuottaa ennen kaikkea hyvinvointia.

– Kun liikenteestä tulee yhä enemmän palvelu, meidän ei tarvitse omistaa omaa autoa. Ja vaikka tutkimukset ovat osoittaneet, että etätyö oikein toteutettuna on erittäin tuottava ratkaisu, sen merkitys hyvinvoinnille ja ympäristölle on vielä suurempi.