ÄûÃʵ¼º½

Uutiset

Tutkijalle tärkeintä ovat intohimo ja kärsivällisyys

Professori Caterina Soldanon tavoitteena on kehittää seuraavan sukupolven elektroniikkaa.
professor Caterina Soldano, photo Annamari Tolonen
Caterina Soldano aloitti apulaisprofessorina sähkötekniikan korkeakoulun elektroniikan ja nanotekniikan laitoksella 1.5.2019. Kuva: Annamari Tolonen / Aalto-yliopisto

Mitä tutkit ja miksi?

Haluan olla avainroolissa kehittämässä seuraavan sukupolven elektroniikkaa. Tutkin orgaanista elektroniikkaa, jossa käytetään hiilipohjaisia molekyylejä perinteisten, esimerkiksi piipohjaisten, materiaalien sijaan. Orgaanisten materiaalien avulla voimme kehittää uudenlaisia laitteita, jotka ovat ennennäkemättömän taipuisia ja mukautuvia – esimerkiksi kehon liikkeisiin mukautuvaa terveysteknologiaa, vaatteisiin integroituja antureita tai taipuvia matkapuhelimen näyttöjä. Kehitykseen liittyy vielä paljon avoimia kysymyksiä, joita haluan työssäni ratkoa.

Kiinnostuin aiheesta, kun menin vuonna 2012 työskentelemään tutkimus- ja kehitysosastolle pieneen italialaisyritykseen, jossa kehitettiin orgaanisen elektroniikan sovelluksia. Työskentely sekä perustutkimuksen että tuotekehityksen parissa on antanut minulle laajan näkökulman siihen, kuinka jokin asia tuodaan laboratoriosta kaupallistettavaksi tuotteeksi. Aalto-yliopistossa tavoitteeni on yhdistää nämä: aion tehdä perustutkimusta ja samalla ohjata tuloksia kohti käytännön sovelluksia.

Miten sinusta tuli tutkija?

Lukiossa puntaroin luonnontieteiden ja ulkomaalaisen kirjallisuuden opintojen välillä, sillä halusin oppia kieliä ja nähdä maailmaa. Fysiikanopettajani sanoi minulle, että jos minulla on tutkinto luonnontieteistä, voin mennä minne vain haluan. Valitsin fysiikan opinnot – ja se on vienyt minut moniin kiinnostaviin paikkoihin!

Lähdin jatko-opintoihin Yhdysvaltoihin, ja tein väitöstyöni hiilinanomateriaaleista. Jatko-opintojeni aikana ymmärsin, että tiede on juuri sitä, mitä haluan tehdä. Opinnot olivat hieno kokemus ja minulla oli mahtava ohjaaja, joka näytti minulle tutkimustyön kauneuden. Ymmärsin, kuinka hauskaa ja palkitsevaa tutkijan työ voi olla, vaikka siihen kuuluu myös epävarmuutta ja epäonnistumisia. Tämän kokemuksen ansiosta nautin työstäni edelleen, yli 15 vuoden jälkeen.

Mitkä ovat olleet urasi kohokohdat?

Se, että olen saanut työskennellä erilaisissa paikoissa ja tehdä yhteistyötä eri taustoista tulevien kollegojen kanssa, on ollut todella arvokasta. Olen työskennellyt Italiassa, Yhdysvalloissa ja Ranskassa ja tehnyt tutkimusta niin akateemisessa ympäristössä kuin yritysmaailmassakin. Tämä on antanut minulle laajan näkemyksen tutkimustyöhön ja avarakatseisen asenteen.

Tutkijana eräs hienoimmista hetkistä on ollut se, kun itsenäisesti kirjoittamani artikkeli julkaistiin arvostetussa Progress in Material Science -journaalissa. Hiilinanoputkia käsittelevä artikkeli kokosi kirjallisuuskatsauksen lisäksi lähes koko tieteellisen työni tulokset vuodesta 2005 alkaen.

Italian naiskeksijöiden verkosto ITWIIN myönsi minulle vuoden naisinnovaattori -palkinnon vuonna 2016, ja myöhemmin sain myös kunniamaininnan Euroopan naiskeksijöiden verkosto EUWIInilta. Tunnustukset tulivat kehitystyöstäni taipuisissa näytössä käytettävien uusien orgaanisten materiaalien ja rakenteiden parissa. Nämä tunnustukset olivat merkittäviä minulle sekä tutkijana että tieteen parissa työskentelevänä naisena.

Mitkä ovat tutkijan tärkeimpiä ominaisuuksia?

Se, että pystyy tarkastelemaan asioita eri näkökulmista. Tieteessä etsitään tuntematonta ja rikotaan rajoja, joten tieteentekijän täytyy kyetä ajattelemaan laatikon ulkopuolelta. ³Û³ó³Ù±ð¾±²õ³Ù²âö ja keskustelu eri taustoista tulevien ihmisten kanssa auttaa laajentamaan omaa ajattelua. Tutkijalla täytyy olla myös intohimoa ja kärsivällisyyttä. Tässä työssä ei – ainakaan yleensä – tule rikkaaksi ja kuuluisaksi, ja usein tielle sattuu myös epäonnistumisia. Mutta intohimo työhön tekee tästä kaiken sen arvoista!

Mitä odotat tulevaisuudelta?

Olen oppinut työssäni sen, että suunnitelmat muuttuvat jatkuvasti, joten olen lakannut tekemästä pitkän aikavälin suunnitelmia! Tällä hetkellä odotan, että saan orgaanisen elektroniikan laboratorion pystyyn ja tutkimusryhmäni koottua ja että pääsen tutustumaan uuteen tutkijayhteisööni. Toivon, että jonain päivänä näen täällä kehittämämme teknologian parantavan ja helpottavan ihmisten elämää.

  • ±Êä¾±±¹¾±³Ù±ð³Ù³Ù²â:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

arotor adjustable stiffness test setup
³Û³ó³Ù±ð¾±²õ³Ù²âö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Miljoonarahoitus uuden sukupolven koneteknologian kehittämiseen – tavoitteena tuottavuusloikka useilla vientialoilla

BEST-hankkeessa kehitetään uudenlaisia tiiviste-, laakerointi- ja vaimennusteknologioita
TAIMI-hanke rakentaa tasa-arvoista työelämää. Kuva: Kauppakorkeakoulu Hanken.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

TAIMI-hanke rakentaa tasa-arvoista työelämää – kuusivuotinen konsortiohanke etsii ratkaisuja rekrytoinnin ja osaamisen haasteisiin

Tekoäly muuttaa osaamistarpeita, väestö ikääntyy ja työvoimapula syvenee. Samalla kansainvälisten osaajien potentiaali jää Suomessa usein hyödyntämättä. Näihin työelämän haasteisiin vastaa Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittama kuusivuotinen TAIMI-hanke, jota toteuttaa laaja konsortio.
Unite! Seed Fund 2026: Hakemus alkaa 20. tammikuuta. Hakemukset avoinna opiskelijatoimintaan, opetukseen ja tutkimukseen.
³Û³ó³Ù±ð¾±²õ³Ù²âö, Tutkimus ja taide, Opinnot, Yliopisto Julkaistu:

Unite! Seed Fund 2026: Hakukierros avautuu 20. tammikuuta 2026

Tutustu ennakkoon Unite! Seed Fund 2026 -hakukierrokseen. Haku sisältää kolme rahoituslinjaa: opiskelijatoiminta, opetus ja oppiminen sekä tutkimus ja tohtorikoulutus.
Deepika Yadav in the Computer science building in Otaniemi. Photo: Matti Ahlgren.
Nimitykset Julkaistu:

Deepika Yadav hyödyntää teknologiaa naisten terveyden parantamiseksi

Deepika Yadav aloitti äskettäin apulaisprofessorina Aalto-yliopiston tietotekniikan laitoksella. Hän erikoistuu ihmisen ja tietokoneen väliseen vuorovaikutukseen (HCI) sekä vuorovaikutussuunnitteluun terveyden ja hyvinvoinnin alalla.