Tutkijat etsivät ympäristöystävällisiä ratkaisuja merikuljetuksiin ja työkoneisiin
![Tilavuus, joka on esitetty kaksoispolttoainesuihkulla. Sininen väri edustaa matalan lämpötilan kemiaa (laji H2O2), kun taas punainen väri osoittaa korkean lämpötilan palamista (T> 1500 K) [1]. Kuva: Aalto-yliopisto / B. Tekgul, H. Kahila, S. Karimkashi, O. Kaario, Z. Ahmad, E. Lendormy, J. Hyvönen, and V. Vuorinen](/sites/default/files/styles/o_914w_ah_n/public/2021-06/render.jpg?itok=4ZkhgM2Q)
Suomalainen konsortio, Clean Propulsion Technologies, etsii uusia ratkaisuja ympäristöystävällisiin ja tehokkaisiin merikuljetuksiin ja työkoneisiin. Toimialojen kehitystyötä vauhdittavat kansainvälisen kilpailun lisääntyminen ja päästölainsäädännön kiristykset. Business Finlandin myöntämässä tutkimusrahoituksessa on mukana kuusi tutkimusorganisaatiota ja yhdeksän yritystä. Tutkimusorganisaatiot ja yritykset kehittävät lupaavimmista ja innovatiivisimmista voimalaiteteknologioista uusia tuotteita. Pitkällä aikavälillä molemmille toimialoille luodaan yhteinen teknologian kehittämissuunnitelma, joka tarjoaa vakaan tien myös vuoden 2050 vaatimusten täyttämiseen.
Aalto-yliopistosta hankkeeseen osallistuu kolme tutkimusryhmää: Sähkötekniikan korkeakoulun säätö- ja systeemitekniikan tutkimusryhmä, jota vetää dosentti Kai Zenger, Insinööritieteiden korkeakoulun energiakonversion tutkimusryhmä, jota vetää professori Martti Larmi sekä mekatroniikan tutkimusryhmä, jota vetää professori Kari Tammi.
”Konsortion yhteinen tavoitteemme on varmistaa Suomen voimalaiteteollisuudelle globaalin teknologiajohtajan asema luomalla yhteinen visio ja kestävän kehityksen mukaiset liiketoimintaratkaisut”, sanoo professori Maciej Mikulski Vaasan yliopistosta. Mikulski toimii Clean Propulsion Technologies -hankkeen vastaavana johtajana.
Hankkeen merkittävimmät odotettavissa olevat teknilliset tulokset ovat uraauurtava uutta reaktiivisuudella hallittavaa puristussytytystä (RCCI) hyödyntävä keskinopea monipolttoainemoottori sekä nopeakäyntinen vetymoottoriratkaisu. Tutkimuksessa paneudutaan myös edistyksellisen pakokaasujen jälkikäsittelyn, hybridivoimalaitteiden ja ennustavan voimansiirron hallinnan kehittämiseen. Kokonaisuus muodostaa ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävän liiketoimintamallin.
Aalto-yliopiston tutkimuksessa kehitetään virtuaalisensoreita sekä niihin liittyviä koneoppimisen algoritmeja typpioksidi- ja hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen uusissa monipolttoainemoottoreissa sekä jälkikäsittelyjärjestelmissä.
”Uuden sukupolven vähäpäästöisiin moottoreihin kehitetään mallipohjaisia säätöjä, mikä edellyttää tarkkaa virtauslaskentaan perustuvaa mallinnusta sekä mallien kehittämistä säätösuunnitteluun sopiviksi. Useiden energialähteiden muodostamiin hybridijärjestelmiin kehitetään optimaalisia ohjausjärjestelmiä. Saadut tulokset arvioidaan sekä simuloimalla että käytännön testeillä”, Kai Zenger kertoo.
Clean Propulsion Technologies (CPT) on yksi ERI-konsortion (Engine Research Initiative) projekteista. Engine Research Initiative on suomalaisten yliopistojen ja Wärtsilän muodostama tutkimuskonsortio, jolla haetaan tulevaisuuden teknisiä ratkaisuja erityisesti laivateollisuuden ja työkoneiden uusien energiatehokkaiden ja vähäpäästöisten tekniikoiden kehittämiseen.
CPT-hankekonsortio koostuu kuudesta tutkimusorganisaatiosta (Vaasan yliopisto, Aalto-yliopisto, Tampereen yliopisto, Åbo Akademi, VTT ja LUT-yliopisto) sekä yhdeksästä yrityksestä (Wärtsilä Finland, AGCO Power, Meyer Turku, Napa, Dinex Finland, Proventia, Geyser Batteries, Bosch Rexroth ja APUGenius). Hankkeen kokonaisbujdetti on noin 15 miljoonaa euroa, josta 7,9 miljoonaa euroa on Business Finlandin rahoitusta. Yritykset ja yliopistot rahoittavat loppuosan.
äپٴDz:
Kai Zenger
Dosentti, Aalto-yliopiston Sähkötekniikan korkeakoulu
puh 050 4096 252
kai.zenger@aalto.fi
Anne Kosola
asiantuntija, yrityssuhteet, Aalto-yliopisto
puh 050 5969 395
anne.kosola@aalto.fi
Maciej Mikulski
Hankkeen johtaja, professori, Vaasan yliopisto
puh 029 449 8591
maciej.mikulski@uwasa.fi
Lue lisää uutisia
Tutkijat kytkivät lähes ikiliikkuvan aikakiteen ensimmäistä kertaa ulkoiseen värähtelijään – voi kasvattaa kvanttitietokoneiden laskentatehoa
Aikakide on moninkertaisesti pitkäikäisempi kuin muut kvanttijärjestelmät, joten sitä voitaisiin hyödyntää esimerkiksi kvanttitietokoneiden laskentatehon sekä mittauslaitteistojen tarkkuuden kasvattamiseen.
Glitch-teos haastaa näkemään taiteen eri valossa
Laura Könösen veistos paljastettiin 14.10. Otaniemen kampuksella.
Esittelyssä Qi Chen: Luotettava tekoäly tarvitsee algoritmeja, jotka selviävät yllätyksistä
Tekoälyn kehittäjien on keskityttävä sovellusten turvallisuuteen ja oikeudenmukaisuuteen, sillä ne liittyvät suoraan yhteiskuntien luottamukseen ja tasa-arvoon, sanoo tutkija Qi Chen.