Tutkijat kehittävät tietokonepeliä masennuksen hoitoon
Masennus on globaalisti merkittävä toimintakyvyn alentaja ja työkyvyttömyyden syy, ja esimerkiksi Euroopassa masennuksesta aiheutuneet kustannukset muodostavat kahdeksasosan kaikista aivosairauksien kustannuksista.
Nyt Business Finland on myöntänyt Aalto-yliopiston professori Matias Palvan vetämälle ryhmälle rahoituksen masennuksen hoidossa käytettävän tietokonepelin kehitystyöhön ja kaupallistamistutkimukseen. Lisäksi Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö ja Jane ja Aatos Erkon säätiö ovat myöntäneet rahoituksen peliin liittyvään aivotutkimukseen.
Peli näyttää ja tuntuu modernilta viihdepeliltä. Toisin kuin viihdepeleissä, pelin ulkokuoren alla on kuitenkin monimutkainen verkosto toiminnallisuuksia, jotka aikaansaavat terapeuttisen vaikutuksen.
Tietokonepeli sai alkunsa . Tutkijat havaitsivat, että potilaiden näön tarkkuus parani tietokoneella toteutetulla harjoitusjärjestelmällä. Lääkkeen käytöllä ei ollut vaikutusta näön paranemiseen.
”Havaitsimme, että tietokonepeleillä pystytään parantamaan aivosairauksia, joiden kuviteltiin olevan pysyviä ja parantumattomia”, Matias Palva kertoo.
Terapian tukena
Nyt kehitettävän tietokonepelin edellistä versiota on jo testattu HUSin psykiatrian, Helsingin yliopiston ja Mielenterveystalon yhteisessä kliinisessä tutkimuksessa. Kokeeseen osallistuneet pelasivat tietokonepeliä kahdeksan viikon ajan. Aktiivisten pelaajien masennusoireet helpottivat ja kognitiivinen toimintakyky parani, vaikka muutos oli vähäisempi kuin tavanomaisilla hoitokeinoilla. Helsingin yliopiston psykiatrian professori ja HUS psykiatrian ylilääkäri Erkki Isometsä painottaakin, että pelissä on rajoitteensa.
”Se ei sovellu vanhuksille, vaikeasti tai psykoottisesti masentuneille eikä ainoaksi hoitomuodoksi, mutta potentiaalisesti se on hyvin skaalautuva ja sen potentiaali on hyvä testata.”
Masennuspotilaan hoidon onnistumiseksi on tärkeää myös työskentely, joka tapahtuu terapiakertojen välissä. Kognitiivisia taitoja voi harjoitella päivittäin, ja peli voi olla tässä tukena.
”Lisäksi väestössä on lääkärin diagnosoimaan depressioon verrattuna kaksin- tai kolminkertaisesti lievempiä ja lyhytaikaisempia masennusoireita. Kaikille kustannustehokkaille apukeinoille on suuri tilaus”, Isometsä sanoo.
Nyt käynnistyvässä projektissa pelin vaikuttavuutta kehitetään ja peliä testataan kontrolloidussa potilaskokeessa. Tiimiin haetaan lisävahvistukseksi artistia, pelisuunnittelijaa ja -kehittäjää sekä ohjelmoijaa.
Business Finlandin rahoittaman hankkeen budjetti on vajaa miljoona euroa. Hanke käynnistetään vuoden 2021 alussa ja se jatkuu kesään 2022 saakka. Palvan ryhmä selvittää Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön ja Jane ja Aatos Erkon säätiön rahoittamassa tutkimushankkeessa tarkemmin pelin vaikutusta aivojen toimintaan. Tämän hankkeen rahoitus on 500 000 euroa.
äپٴDz:
Professori Matias Palva
Aalto-yliopisto
matias.palva@aalto.fi
Puh. 040 154 7779
Lue lisää uutisia
Tutkijat kytkivät lähes ikiliikkuvan aikakiteen ensimmäistä kertaa ulkoiseen värähtelijään – voi kasvattaa kvanttitietokoneiden laskentatehoa
Aikakide on moninkertaisesti pitkäikäisempi kuin muut kvanttijärjestelmät, joten sitä voitaisiin hyödyntää esimerkiksi kvanttitietokoneiden laskentatehon sekä mittauslaitteistojen tarkkuuden kasvattamiseen.
Esittelyssä Qi Chen: Luotettava tekoäly tarvitsee algoritmeja, jotka selviävät yllätyksistä
Tekoälyn kehittäjien on keskityttävä sovellusten turvallisuuteen ja oikeudenmukaisuuteen, sillä ne liittyvät suoraan yhteiskuntien luottamukseen ja tasa-arvoon, sanoo tutkija Qi Chen.
Tekoälyn ja ihmisen erimielisyys on tutkijalle jännä arvoitus
Francesco Croce tutkii multimodaalisia perustamalleja, erityisesti niiden hyökkäyksensietokykyä.