ÄûÃʵ¼º½

Uutiset

Tutkijat valmistivat värejä nanokullasta ja DNA:sta

Tutkijat käyttivät DNA-molekyylejä kultaisten nanosylinterien ohjaamiseen. Kaikki materiaalit ovat bioyhteensopivia, ja sen vuoksi teknologia voi olla ihanteellinen puettavien sensorilaitteiden näyttöihin.
A gel being lit by a bright red light and stretched between two clips.
Tutkijat aktivoivat geeliä punaisella LED-valolla ennen kuin he mittasivat sen läpäisevää valoa. Kuva: Joonas Ryssy

Aalto-yliopiston tutkijat valmistivat nanokullasta värejä, ja menetelmästä voi jatkossa olla hyötyä uusissa näyttöteknologioissa, erityisesti puettavien sensorilaitteiden näytöissä.

Professori Anton Kuzykin ja yliopistonlehtori Juho Pokin ryhmien tutkijat lisäsivät kultaisia nanosylintereitä geeliin. Tämän geelin läpäisee vain tietyt värit, kun sitä valaistaan polarisoidulla valolla, ja väri riippuu kultaisten nanosylinterien suunnasta. Tutkijat käyttivät DNA-molekyylejä geelissä olevien kultaisten nanosylinterien suuntauksen ohjaamiseen.

"DNA ei ole vain informaation kantaja - se voi olla myös rakennuspalikka. Suunnittelimme DNA-molekyyleille tietyn sulamislämpötilan, joten pystyimme periaatteessa ohjelmoimaan materiaalin", sanoo tutkimuksen johtava tutkija Aallon tohtorikoulutettava Joonas Ryssy.

Kun geeli kuumenee sulamislämpötilan yläpuolelle, DNA-molekyylit löysäävät otettaan ja kultaiset nanosylinterit muuttavat suuntaansa. Kun lämpötila laskee, ne kiristyvät jälleen, ja nanohiukkaset palaavat alkuperäiseen asentoonsa.

Tutkijat testasivat useita räätälöityjä DNA-molekyylejä, joilla on eri sulamislämpötilat, jotta he pystyivät löytämään parhaan vasteen. Nykyisellä järjestelmällä teknologia voi tuottaa punaista ja vihreää valoa. Myöhemmässä vaiheessa, kun sinisen valon siirtäminen on mahdollista, teknologiaa voitaisiin käyttää minkä tahansa värin tuottamiseen sekoittamalla punaista, vihreää ja sinistä.

"Työn taustalla oleva periaate on käyttää yksinkertaisia menetelmiä, materiaaleja ja työkaluja värien tuottamiseen dynaamisella ja myös käänteisellä tavalla", sanoo tutkimusta johtanut Aallon tutkijatohtori Sesha Manuguri.

Manugurin mielestä osa teknologia on tyylikästä juuri siksi, että kultaiset nanosylinterit hoitavat molemmat tarvittavat tehtävät.

'Kultaiset nanosylinterit kuumenevat, kun niitä valaistaan. Se taas lämmittää geeliä, joka johtaa värien muodostumiseen. Erillisiä lämmityselementtejä ei siis tarvita", hän sanoo. 

Jatkokehityksen myötä tätä teknologiaa voitaisiin käyttää värien tuottamiseen erilaisissa näytöissä. Koska kaikki materiaalit ovat bioyhteensopivia, teknologia voisi olla ihanteellinen puettavien sensorilaitteiden näyttöihin. Tämän lisäksi teknologiaa voitaisiin hyödyntää myös mainostauluissa tai muissa näytöissä.

Tutkimuksen perusteella nämä rakennuspalikat voidaan yhdistää symbioottisesti ja luoda toimivia sovelluksia. Nyt on insinöörien tehtävä tutkia, millaisia laitteita tämä teknologia voisi mahdollistaa", Manuguri sanoo.

³¢¾±²õä³Ù¾±±ð³Ù´Ç²¹:

Artikkeli:

  • ±Êä¾±±¹¾±³Ù±ð³Ù³Ù²â:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Lähikuva tieteellisestä instrumentista, jossa kultaa ja pronssia, johtoja ja merkintöjä laboratoriossa.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Tutkijat kytkivät lähes ikiliikkuvan aikakiteen ensimmäistä kertaa ulkoiseen värähtelijään – voi kasvattaa kvanttitietokoneiden laskentatehoa

Aikakide on moninkertaisesti pitkäikäisempi kuin muut kvanttijärjestelmät, joten sitä voitaisiin hyödyntää esimerkiksi kvanttitietokoneiden laskentatehon sekä mittauslaitteistojen tarkkuuden kasvattamiseen.
Henkilö seisoo ulkona syksyllä, yllä harmaa huppari ja vihreä takki. Taustalla puut oransseine lehtineen.
Nimitykset Julkaistu:

Esittelyssä Qi Chen: Luotettava tekoäly tarvitsee algoritmeja, jotka selviävät yllätyksistä

Tekoälyn kehittäjien on keskityttävä sovellusten turvallisuuteen ja oikeudenmukaisuuteen, sillä ne liittyvät suoraan yhteiskuntien luottamukseen ja tasa-arvoon, sanoo tutkija Qi Chen.
Henkilö pukeutuneena vaaleanharmaaseen huppariin seisoo sisätiloissa, taustalla tiiliseinä ja vihreitä kasveja.
Nimitykset, Yliopisto Julkaistu:

Tekoälyn ja ihmisen erimielisyys on tutkijalle jännä arvoitus

Francesco Croce tutkii multimodaalisia perustamalleja, erityisesti niiden hyökkäyksensietokykyä.
Eric Malmi Otaniemen kampuksella Laura Könösen Glitch-teoksen edessä. Kuva: Matti Ahlgren
Nimitykset Julkaistu:

Räppialgoritmi vei Google DeepMindille tutkimaan kielimalleja – nyt Eric Malmi aloittaa vierailevana professorina Aallossa

Eric Malmi on väitellyt Aalto-yliopistosta vuonna 2018, aiheenaan tekoälymenetelmien kehittäminen historiallisten aineistojen ja sukupuiden linkittämiseen. Google DeepMindilla hän on kehittänyt Gemini-kielimalleja sekä shakkitekoälyä. Aaltoon hänet toi Suomen ELLIS-instituutti.