���ʵ���

– Artikkelin kirjoittajan maineella on aluksi suurin vaikutus viittausten määrään, mutta artikkelin elinkaaressa on käännekohta, jonka jälkeen viittausten määrästä itsestään tulee kirjoittajan mainetta merkittävämpi, sanoo Aalto-yliopiston professori Santo Fortunato.

Tieteellisen tiedon laatua mitataan yhä vahvemmin julkaisujen saamien viittausten määrällä. Siksi ryhmän mukaan myös tutkijoiden uran kehityskaaren mekanismit tulisi tuntea.

Havainto kannustaa julkaisemaan pikemmin harvoja laadukkaita artikkeleita kuin tehtailemaan lukuisia keskinkertaisia. Jo yksikin laajasti viitattu artikkeli antaa ryhmän mukaan voimakkaan sysäyksen tutkijan maineen kasvulle.

– Tieteellisten journaalien ja julkaisualustojen määrä kasvaa vauhdilla ja samalla lisääntyvät myös tutkijoiden mahdollisuudet julkaista työtään. Maineen voimakas ja nopea kasvu jo yhdenkin artikkelin seurauksena puhuu vahvasti sen puolesta, että tieteellisessä julkaisemisessa laatu on selvästi määrää tärkeämpää. Laatuun tähtäävät tutkimusstrategiat hyödyttävät niin yksittäisiä tutkijoita kuin tiedettä yleensä, Fortunato huomauttaa.

Paljon viitattujen artikkelien elinkaari on erityisen pitkä matematiikassa: jotkin artikkelit voivat jopa “elää ikuisesti”. Muilla ryhmän tutkimilla tieteenaloilla – biologiassa ja fysiikassa – viittausten määrä taas puolittuu noin viiden vuoden välein. Ryhmä uskoo tämän johtuvan siitä, että aloilla syntyy uusia ideoita tiuhaan.

Maineen vaikutusta viittauksiin tutkittiin tilastollisin menetelmin

Tutkijoiden maineen vaikutusta heidän julkaisujensa suosioon ja merkittävyyteen voidaan nyt analysoida tilastollisin menetelmin. Tilastofyysikot Aalto-yliopiston lääketieteellisen tekniikan ja laskennallisen tieteen laitokselta ovat mukana tutkimusryhmässä, joka tarkastelee tutkijoiden maineen muodostumista ja tieteellisen tiedon kehittymistä.

Tutkijaryhmä selvitti artikkelissaan, miten tieteellisen julkaisun kirjoittajan maine vaikuttaa siihen, miten taajaan ja laajasti muut tutkijat viittaavat hänen artikkeliinsa. Tutkijat analysoivat yli 80 000 artikkelia ja 7,5 miljoonaa lähdeviitettä.

– Tutkija kirjoittaa useita tieteellisiä julkaisuja uransa aikana. Me käytämme julkaisuihin tehtyjä lähdeviitteitä tieteellisen vaikuttavuuden mittarina, selittää ryhmän johtaja, IMT Luccan professori Alexander Petersen.

– Tutkijoiden maineen ja urakehityksen yhteyksiä ei vielä juurikaan ymmärretä. Me luomme keinoja arvioida sekä tieteellistä tuotantoa että yksittäisiä tutkijoita, kertoo Aalto-yliopiston professori Santo Fortunato.

– Tutkijan urakehitys on monimutkainen prosessi. Sitä ohjailevat sosiaaliset ilmiöt, kuten maine, yhteistyö, kilpailu ja luovuus, ovat kasvavan poikkitieteellisen kiinnostuksen kohde, kertoo Alexander Petersen.

Tutkimusta johtavat professori Alexander Petersen IMT Luccasta ja and H. Eugene Stanley Bostonin yliopistosta. Aalto-yliopistosta ryhmässä ovat mukana professorit Kimmo Kaski ja Santo Fortunato sekä tutkijatohtori Raj Kumar Pan. Muut ryhmän tutkijat ovat professorit Fabio Pammolli ja Massimo Riccaboni sekä tutkijatohtori Armando Rungi IMT Luccasta.

Ryhmän työn tulokset on juuri julkaistu arvostetussa amerikkalaisessa PNAS-lehdessä. Tutkimus on osa Aalto-yliopiston lääketieteellisen tekniikan ja laskennallisen tieteen laitoksella Complex Networks - ja Complex Systems -ryhmissä tehtävää työtä. Niissä mallinnetaan kompleksisia sosiaalisia verkostoja. Alaa kutsutaan tilastollisen fysiikan piirissä laskennalliseksi sosiaalitieteeksi.

Alexander M. Petersen, Santo Fortunato, Raj K. Pan, Kimmo Kaski, Orion Penner, Armando Rungi, Massimo Riccaboni, H. Eugene Stanley, Fabio Pammolli: (pnas.org)

Mikroskooppinen näkökulma urakehitykseen. Artikkelien ja viittausten määrä C(t) ovat suureita, joilla mitataan yksittäisten tutkijoiden tieteellistä tuotteliaisuutta ja vaikuttavuutta. Silti huomattavan vähän tiedetään urakehityksen asteesta ja laadusta. Kaaviossa käytetään esimerkkinä Frank Wilczekiä, joka tunnetaan Nobel-palkitusta työstään jo tohtoriopintojen aikana julkaistuissa artikkeleissa. Kuvaaja esittää, miten uraprofiili voidaan purkaa yksittäisten artikkeleiden kehityskaareksi ajan mukaan. Ura mallinnetaan kompleksiseksi kasvuprosessiksi eli uusien uramahdollisuuksien ja maineen kasvattamisen väliseksi kierteeksi. Siten voidaan selvittää urastrategioiden ja menestyksen mekanismeja ja kuin tyhjästä syntyvien huipputulosten arvoa tekijöilleen.

������ä�پ���ٴ��Ჹ:

Professori Santo Fortunato
p. 050 460 5511
santo.fortunato@aalto.fi 
Twitter: @santo_fortunato

Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu
Lääketieteellisen tekniikan ja laskennallisen tieteen laitos BECS
http://becs.aalto.fi/