ʵ

Uutiset

Tutkijoille läpimurto: Yksisuuntaisen lasin kehitys vihdoin mahdollista

Tutkijat kehittivät uuden metamateriaalin, joka voi toimia monenlaisten teknologisten innovaatioiden pohjana.
The magnetic properties of a material can affect how it interacts with light.
Materiaalin magneettiset ominaisuudet voivat vaikuttaa sen vuorovaikutukseen valon kanssa. Kuva: Ihar Faniayeu / Göteborgin yliopisto

Aalto-yliopiston tutkijat ovat onnistuneet kehittämään uudenlaisen optisen metamateriaalin, joka on tähän asti ollut teknologian ulottumattomissa. Luonnonmateriaaleista poiketen metamateriaalien sähkömagneettisia ominaisuuksia on mahdollista muokata, mikä antaa materiaaleille täysin uudenlaisia käyttömahdollisuuksia esimerkiksi teollisuudessa.

Nyt kehitetty uusi materiaali mahdollistaa sovelluksia, jotka muuten tarvitsisivat vahvan ulkoisen magneettikentän toimiakseen, näistä esimerkkinä aidosti yksisuuntainen lasi. Nykyisin yksisuuntaisena myytävä lasi on todellisuudessa vain puoliksi läpinäkyvää, ja se päästää valoa läpi molempiin suuntiin. Kun kirkkausolosuhteet ovat erilaiset lasin eri puolilla – esimerkiksi sisällä on pimeää ja ulkona valoisaa – lasi toimii yksisuuntaisesti. Tutkijoiden kehittämään metamateriaaliin pohjautuva yksisuuntainen lasi ei kuitenkaan tarvitsisi kirkkauseroa toimiakseen, koska valo voisi kulkea sen läpi vain yhteen suuntaan.

"Kuvittele, että kotonasi, toimistossasi tai autossasi olisi ikkuna, jossa on tällainen lasi. Ulkona vallitsevasta kirkkaudesta riippumatta ihmiset eivät näkisi lainkaan sisälle, kun taas sinä nauttisit täydellisestä näkymästä ulos", sanoo väitöskirjatutkija Shadi Safaei Jazi Aalto-yliopistosta.

Jos tekniikka onnistuu, yksisuuntainen lasi voisi myös tehostaa aurinkokennojen toimintaa. Se estäisi kennojen lämpösäteilyn, mikä nykyisellä teknologialla vähentää niiden keräämän aurinkoenergian määrää.

Tutkijaryhmän kehittämä uusi materiaali hyödyntää metamateriaalien luonnonmateriaaleista poikkeavaa erityisominaisuutta eli niin sanottua NME-vaikutusta (englanniksi nonreciprocal magnetoelectric effect). NME-vaikutus on häviävän pieni luonnonmateriaaleissa, mutta tutkijat ovat yrittäneet tehostaa sitä metamateriaalien ja metapintojen avulla, koska se avaisi uudenlaisia teknologisia mahdollisuuksia.

”Toistaiseksi NME-vaikutus ei ole johtanut realistisiin teollisiin sovelluksiin. Useimmat aiemmin ehdotetuista ratkaisuista toimisivat vain mikroaaltojen, eivätkä näkyvän valon kohdalla, eikä niitä voitaisi valmistaa nykyteknologialla”, Safaei kertoo.

Uutta metamateriaalia voidaan kuitenkin valmistaa olemassa olevalla teknologialla tavanomaisia materiaaleja ja nanovalmistustekniikoita käyttäen.

Tutkimus on äskettäin julkaistu arvostetussa Nature Communications -ä.

äپٴDz:&Բ;

Tietoa tutkimusryhmästä

Shadi Safaei Jazi
äö쾱Ჹٳٰܳ쾱Ჹ
+35850 322 9573
shadi.safaeijazi@aalto.fi

Viktar Asadchy
Apulaisprofessori
+358504205846
viktar.asadchy@aalto.fi

  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Kuva: Laura Berger
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Rakennusyritysten on välttämätöntä satsata tekoälyyn

Antti Ainamon mukaan tekoäly auttaa yhä useammin rakennusalan yrityksiä ennakoimaan ongelmat ennen kuin ne paisuvat – ja toisinaan jo ennen kuin niitä edes syntyy.
Two students and a professor sitting around a table, talking and looking at laptop screen.
Tutkimus ja taide, Opinnot Julkaistu:

Tule uusien tohtoriopiskelijoiden tutoriksi toukokuussa 2026

lmoittaudu uusien tohtoriopiskelijoiden tutoriksi orientaatiopäiville!
Mikroskooppikuva kohokuvioidusta A!-logosta ja suomenkielisestä tekstistä, vasemmalla 20 µm mitta
Mediatiedotteet Julkaistu:

Ennätyksellinen fotoniikan keksintö vangitsee valon sirulle miljooniksi kierroksiksi

Tutkimus on merkittävä edistysaskel van der Waals -materiaalien hyödyntämisessä fotoniikka- ja kvanttilaitteissa.
Log2Motion-simulaatio tuki- ja liikuntaelimistön mallilla älypuhelimen avulla.
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Uuvuttaako puhelimen selailu? Tekoälymalli simuloi nyt fyysistä ponnistelua

Älypuhelinten keräämät lokit kertovat, mitä kohtia näytöstä käyttäjät napauttavat ja pyyhkäisevät. Nyt tutkijat ovat kehittäneet tekoälymallin, joka simuloi näihin liikkeisiin liittyvää tuki- ja liikuntaelimistön rasitusta.