ÄûÃʵ¼º½

Uutiset

Tutkimuksen mukaan sosiaalisia kontakteja on eniten 25-vuotiaana

Matkapuhelindatasta voi tehdä tulkintoja siitä, miten ikä ja sukupuoli vaikuttavat sosiaaliseen aktiivisuuteen.

Aalto-yliopiston ja Oxfordin yliopiston tutkimuksen mukaan viestintätavat heijastavat yksilöiden sosiaalisia tavoitteita. Kolmen miljoonan eurooppalaisen matkapuhelimenkäyttäjän puhelu-, ikä- ja sukupuolitiedoista tehtiin todennäköisyyksiin perustuvaa tulkintaa yksilöiden viestintätavoista. Tutkimuksen mukaan naiset ja miehet ylläpitävät sosiaalisia suhteitaan selvästi eri tavoin.

  • Nuorilla miehillä on enemmän yhteyksiä kuin nuorilla naisilla, ja vanhemmiten sosiaaliset kuviot muuttuvat molemmilla sukupuolilla, toteaa tutkijatohtori Kunal Bhattacharya Aalto-yliopiston tietotekniikan laitokselta.

25-vuotiaana sekä miehet että naiset pystyvät käyttämään aikaa suurten sosiaalisten piirien ylläpitämiseen. Tällöin he myös alkavat etsiä romanttista suhdetta. Kun elämä vakiintuu, he vetäytyvät pinnallisemmista suhteista ja keskittyvät työn ja perheen välisen tasapainon löytämiseen.

  • Sosiaalisten yhteyksien määrä on suurin 25-vuotiaana molemmilla sukupuolilla. Tällöin miehillä on enemmän irrallisia yhteyksiä eri ihmisiin, kun taas naiset keskittyvät kumppaniinsa, selittää Bhattacharya.

25-ikävuoden jälkeen sosiaaliset piirit alkavat yleensä pienentyä, ja tämä trendi jatkuu lähes 50-vuotiaaksi asti. 60-ikävuoden jälkeen yhteyksien väheneminen jatkuu taas ja vanhat ihmiset näyttävät olevan sosiaalisesti melko eristäytyneitä. Toisaalta vanhemmat ihmiset käyttävät mobiililaitteita muutenkin vähemmän kuin nuoremmat.

  • 30-vuotiaasta eteenpäin naiset verkostoituvat miehiä enemmän. Tällöin monet menevät naimisiin, vakiintuvat ja sitoutuvat vanhemmuuteen. Erityisesti naisten viestinnässä havaittavat kaavat vihjaavat heidän keskittymisestään vanhemman ja myöhemmin isovanhemman rooleihin, Bhattacharya lisää.
  • Vajaasta 50-vuotiaasta noin 65-vuotiaaksi kontaktien määrä pysyy melko tasaisena. Tällöin yksilöt jakavat yleensä aikansa muun muassa lastensa, vanhempiensa, lastensa puolisoiden ja ystävien kesken, toteaa Bhattacharya.

Aalto-yliopiston tietotekniikan laitoksen ja Oxfordin yliopiston kokeellisen psykologian laitoksen tutkimuksen yhdestä Euroopan maasta kerätystä datasta oli poistettu nimet ja muut tunnistetiedot. Data on vuodelta 2007, eli ajalta jolloin sosiaalinen media oli oikeastaan vasta tulossa.

Artikkeli "" on julkaistu Royal Society Open Science -lehdessä 6.4.2016.

³¢¾±²õä³Ù¾±±ð³Ù´ÇÂá²¹:

Kunal Bhattacharya
Tutkijatohtori
Aalto-yliopisto
Tietotekniikan laitos
p. 050 512 4277
kunal.bhattacharya@aalto.fi

  • ±Êä¾±±¹¾±³Ù±ð³Ù³Ù²â:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Moderni aula, jossa iso ruskea sohva, värikäs taideteos ja portaat. Takaseinällä on '50' logo.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Hanaholmenin 50-vuotisjuhlanäyttely muuttuu eläväksi verkossa – Suomen ja Ruotsin yhteistyön historia kaikkien ulottuville

Rakennetun ympäristön mittauksen ja mallinnuksen instituutti MeMo on luonut Hanaholmenin 50-vuotisjuhlanäyttelystä virtuaalimallinnuksen, joka on saavutettavissa kaikkialla maailmassa.
Työpaja, jossa kaksi ihmistä työskentelee. Toinen on pöydän ääressä, toinen järjestelee tavaroita keltaisissa ja sinisissä laatikoissa.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Tutkimus kumoaa myyttejä perheyrityksistä: kantavat taloutta, investoivat ja työllistävät koko Suomessa

Perheyritykset ovat keskimäärin kannattavampia ja vakavaraisempia kuin muut yritykset, ja myös investoivat enemmän.
Kaupunkikatu penkkeineen, puineen ja pensaineen. Autoja pysäköitynä tien varrella. Aurinkoinen päivä.
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Kaupunkiluonnosta mitattavaa: uudet luontotyypit ja kriteerit tukevat luontokadon torjuntaa

Tuore raportti tuo käyttöön luontotyyppiluokituksen ja arviointikriteerit, joiden avulla rakennetun ympäristön luonto voidaan tehdä näkyväksi, mitattavaksi ja vertailtavaksi. Työkalut mahdollistavat ekologisen tilan arvioinnin sekä tukevat viherrakenteen kehittämistä ja luontokadon torjuntaa kaupungeissa.
Kuva näyttää pimeän aineen jakautumisen samalla taivaan alueella käyttäen Nasan Webb-teleskooppia 2026 (oikealla) ja Hubblen avaruusteleskooppia 2007 (vasemmalla). Kuva: NASA/STScI/A. Pagan
Mediatiedotteet Julkaistu:

Tutkimus paljastaa uusia tietoja pimeän aineen vaikutuksesta universumiin

Nasan vetämä tutkimusryhmä on kartoittanut James Webb -teleskoopilla pimeän aineen vaikutusta galaksien, tähtien ja jopa planeettojen, kuten Maan syntyyn.