ʵ

Uutiset

Tutkimus: Sokea usko uusien teknologioiden tehoon johtaa riskialttiimpaan käytökseen

Ihmiset ovat taipuvaisempia riskinottoon, kun he uskovat uusien teknologioiden parantavan heidän suorituskykyään, ilmenee Aalto-yliopiston tutkimuksesta.
Illustration of a white-to-light-blue side profile of a human face with network nodes pointing out against a blue background
Tutkimusartikkeli julkaistiin äskettäin Computers in Human Behavior -lehdessä. Kuva: Feodora Chiosea/iStock

Ihmisten kykyjä lisäävät teknologiat (human enhancement technologies) ovat joukko erilaisia fyysistä, kognitiivista ja aistillista suorituskykyä parantavia teknologioita. Esimerkiksi ennustava tekstinsyöttö, puettava robotiikka tai lisätyn todellisuuden sovellukset kuuluvat näihin teknologioihin. Tuore kansainvälinen tutkimus osoittaa, että päätöksenteko on riskialttiimpaa niillä käyttäjillä, jotka asettavat näille ihmisten kykyjä lisääville teknologioille korkeita odotuksia.

“Ihmiset ovat taipuvaisempia ottamaan riskejä, kun he uskovat uusien teknologioiden parantavan heidän suorituskykyään. Tällaisia teknologioita voivat olla esimerkiksi tekoälysovellukset sekä aivokäyttöliittymät”, kertoo teknillisen psykologian apulaisprofessori Robin Welsch Aalto-yliopiston tietotekniikan laitokselta.

”Tutkimuksessamme osoitamme, että kyse on ihmisten odotuksista, eikä suinkaan teknisen laitteen tai ohjelmiston tehosta. Tuloksemme viittaavat myös siihen, että vahva usko suorituskyvyn tehostumiseen voi vaikuttaa käyttäjän päätöksentekoon”, Welsch sanoo.

Lumeteknologiat vääristävät odotuksia ja lisäävät riskinottoa

Welsch selvitti saksalaisten LMU- ja Humboldt-yliopistojen kollegoidensa kanssa päätöksentekoa ja riskinottoa Columbia Card Task -nimisellä psykologisella kokeella. Kokeessa kortit on jaettu voitto- ja häviökortteihin, joita osallistujat kääntävät oikeinpäin. Tutkijat uskottelivat osallistujille, että heidän kognitiivista suorituskykyään tehostetaan korviin soitettavilla eritaajuisilla binauraalisilla äänillä, joiden avulla he esimerkiksi muistaisivat voittokorttien sijainnit paremmin.

Todellisuudessa osallistujia huijattiin: äänillä ei ollut minkäänlaista suorituskykyä parantavaa vaikutusta, eikä korttipakoissa ollut juuri lainkaan häviökortteja. Silti enemmistö osallistujista ajatteli ääniteknologian parantaneen heidän suoritustaan, mikä johti kokeessa korkeampaan riskinottoon. Tutkimustulos siis osoittaa, että lumeteknologioilla voi olla todellisia vaikutuksia ihmisten riskinottoon.

”Näihin teknologioihin kohdistuva hype vääristää ihmisten odotuksia”, sanoo Steeven Villa, väitöskirjatutkija LMU-yliopistosta.

”Se voi johtaa korkeampaan riskinottoon päätöksenteossa ja vaikuttaa käyttäjien antamiin arvioihin näistä työkaluista. Molemmilla voi olla todellisia ja merkittäviä vaikutuksia”, Villa jatkaa.

Male participant in psychological study with sensors attached to his head clicking through an experiment on a computer in a white office space
Päätöksentekoa ja riskinottoa testattiin Columbia Card Task -nimisellä psykologisella kokeella. Kuva: Robin Welsch / Aalto-yliopisto

Teknologiat eivät ole neutraaleja

Ulkoiset tukirangat ovat yleistymässä raskasta ruumiillista ponnistusta vaativissa työtehtävissä, ja pelastajat käyttävät jo nykyään älylaseja, joissa hyödynnetään lisätyn todellisuuden sovelluksia. Sisältöä luovan generatiivisen tekoälyn sovellukset, kuten ChatGPT, saattavat mullistaa myös tietotyöläisen suorituskyvyn tulevaisuudessa. Tutkijat ovatkin huolissaan, että riskinotto saattaa lisääntyä kokonaisilla ammattikunnilla erilaisten teknologiasten työkalujen yleistymisen myötä.

“Tekoälyyn pohjautuvat teknologiat ovat yhä yleisempiä, ja niillä on yhä enemmän vaikutusta ihmisten päätöksentekoon. Se näkyy jo nyt, ja vaikuttaa tulevaisuudessa yhä enemmän meidän kaikkien hyvinvointiin, itseluottamukseen ja turvallisuuteen”, sanoo professori Thomas Kosch Humboldt-yliopistosta.

”Meidän täytyy varmistaa uusien teknologioiden teho kaikesta hypestä huolimatta, hyödyntämällä placebo-kontrolloituja tutkimuksia, jotta voimme erottaa oikeat innovaatiot humpuukista”, Koch jatkaa.

Tutkimus on julkaistu äskettäin Computers in Human Behavior -lehdessä: .

Artikkeli: Steeven Villa, Thomas Kosch, Felix Grelka, Albrecht Schmidt, Robin Welsch (2023). The placebo effect of human augmentation: Anticipating cognitive augmentation increases risk-taking behavior. In Computers in Human Behavior, Volume 146. doi: https://doi.org/10.1016/j.chb.2023.107787

Engineering psychology students Salla Nicholls and Esko Evtyukov, photo by Matti Ahlgren

Esko Evtyukovin ja Salla Nichollsin mukaan on siistiä olla ihka ensimmäisiä teknillisen psykologian opiskelijoita

Esko Evtyukov ja Salla Nicholls ovat ihka ensimmäisiä Aallon teknillisen psykologian eli tepsyn opiskelijoita, joita aloitti yhteensä parikymmentä syksyllä 2022.

Uutiset
illustration of a green chat bubble against a yello background with yellow round objects in the middle portraying a "person is writing" prompt.

Tutkimus: Tekoäly osaa esittää ihmistä uskottavasti verkkokyselyissä ja pilottitutkimuksissa

Palkittu tutkimus osoittaa suuret kielimallit jo niin vakuuttaviksi, että arvioijat erehtyivät pitämään niiden kyselyvastauksia jopa aidompina kuin ihmisten vastauksia. Tutkijat toteavat, että tulos kyseenalaistaa joukkoistettujen verkkokyselyjen luotettavuuden.

Uutiset
Assistant Professor Robin Welsch sitting on a sofa against a green backdrop

Mielekästä tietotekniikkaa

Miten saisimme teknologian ja ihmisen samalle sivulle? Robin Welsch etsii vastauksia psykologian ja tietotekniikan välimaastosta.

Uutiset
  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Lähikuva tieteellisestä instrumentista, jossa kultaa ja pronssia, johtoja ja merkintöjä laboratoriossa.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Tutkijat kytkivät lähes ikiliikkuvan aikakiteen ensimmäistä kertaa ulkoiseen värähtelijään – voi kasvattaa kvanttitietokoneiden laskentatehoa

Aikakide on moninkertaisesti pitkäikäisempi kuin muut kvanttijärjestelmät, joten sitä voitaisiin hyödyntää esimerkiksi kvanttitietokoneiden laskentatehon sekä mittauslaitteistojen tarkkuuden kasvattamiseen.
Henkilö seisoo ulkona syksyllä, yllä harmaa huppari ja vihreä takki. Taustalla puut oransseine lehtineen.
Nimitykset Julkaistu:

Esittelyssä Qi Chen: Luotettava tekoäly tarvitsee algoritmeja, jotka selviävät yllätyksistä

Tekoälyn kehittäjien on keskityttävä sovellusten turvallisuuteen ja oikeudenmukaisuuteen, sillä ne liittyvät suoraan yhteiskuntien luottamukseen ja tasa-arvoon, sanoo tutkija Qi Chen.
Henkilö pukeutuneena vaaleanharmaaseen huppariin seisoo sisätiloissa, taustalla tiiliseinä ja vihreitä kasveja.
Nimitykset, Yliopisto Julkaistu:

Tekoälyn ja ihmisen erimielisyys on tutkijalle jännä arvoitus

Francesco Croce tutkii multimodaalisia perustamalleja, erityisesti niiden hyökkäyksensietokykyä.
Eric Malmi Otaniemen kampuksella Laura Könösen Glitch-teoksen edessä. Kuva: Matti Ahlgren
Nimitykset Julkaistu:

Räppialgoritmi vei Google DeepMindille tutkimaan kielimalleja – nyt Eric Malmi aloittaa vierailevana professorina Aallossa

Eric Malmi on väitellyt Aalto-yliopistosta vuonna 2018, aiheenaan tekoälymenetelmien kehittäminen historiallisten aineistojen ja sukupuiden linkittämiseen. Google DeepMindilla hän on kehittänyt Gemini-kielimalleja sekä shakkitekoälyä. Aaltoon hänet toi Suomen ELLIS-instituutti.