ʵ

Uutiset

Tutkimus: Uusien puutalojen rakentaminen voi vähentää alkuvaiheen päästöjä lähes kolmanneksen

Uusi tutkimus korostaa puun ilmastohyötyjä rakentamisessa ja vaatii selkeämpiä määritelmiä hybridirakennuksille.
Modernit puukerrostalot, joissa on useita kerroksia ja parvekkeita. Taustalla näkyy rakennusnosturi.
Uudet puurakennukset aiheuttivat keskimäärin noin 30 prosenttia vähemmän alkuvaiheen kasvihuonekaasupäästöjä kuin vastaavat ei-puurakennukset. Puukerrostaloja Vantaan Tikkurilassa.

Puurakennukset voivat tuottaa huomattavasti vähemmän alkuvaiheen kasvihuonekaasupäästöjä kuin rakennukset, joissa käytetään betonia, terästä tai tiiltä. Asia käy ilmi Aalto-yliopiston tuoreesta tutkimuksesta, joka julkaistiin juuri Environmental Research: Infrastructure and Sustainability -پä.

Tutkimuksen ovat laatineet tutkija Ali Amiri ja professori Seppo Junnila. He analysoivat 92 rakennuskohteen elinkaaritiedot (LCA) ja laskivat niin sanotun displacement factor -kertoimen (DF), joka kuvaa puun käytön ilmastohyötyjä rakennusmateriaalina. Uudet puurakennukset aiheuttivat keskimäärin noin 30 prosenttia vähemmän alkuvaiheen kasvihuonekaasupäästöjä kuin vastaavat ei-puurakennukset.

”Tuloksemme osoittavat, että puu ei ole vain uusiutuva materiaali – se on myös tehokas keino ilmastonmuutoksen hillitsemiseen rakennetussa ympäristössä”, sanoo tutkimuksen pääkirjoittaja Ali Amiri.

Tutkimuksen keskeiset havainnot:

  • Matalissa puutaloissa, erityisesti omakotitaloissa puulla rakennusmateriaalina oli korkein ilmastohyöty (eli korkeimmat DF-arvot).
  • Prosessikohtaiset elinkaarianalyysit antoivat korkeampia DF-arvoja kuin panos-tuotos-analyysit, mikä korostaa yksityiskohtaisen suunnittelun merkitystä.
  • DF-arvot vaihtelivat laajasti, -0,15:stä 0,69:ään, mikä korostaa huolellisen suunnittelun ja teknisten ratkaisujen merkitystä puurakentamisen ilmastohyötyjen maksimoimiseksi.

Tutkimus nostaa esiin myös hybridipuurakennusten yleistymisen erityisesti keski- ja korkeiden rakennusten osalta. Tutkijat korostavat tarvetta selkeälle hybridirakennuksen määritelmälle, sillä nykykäytännöt mahdollistavat rakennusten markkinoinnin puurakennuksina, vaikka puun osuus olisi vähäinen.

Tutkimus tarjoaa tärkeän viitekehyksen arkkitehdeille, insinööreille ja päättäjille, jotka pyrkivät vähentämään rakennussektorin hiilijalanjälkeä.

”Havaintomme ovat erityisen kiinnostavia nyt, kun Suomeen tulee ensi vuoden alusta pakolliseksi hiilijalanjälkitodistus osalle uusista rakennuksista”, professori Seppo Junnila mainitsee.

Lue koko tutkimus:

Environmental Research: Infrastructure and Sustainability: 

Dr. Ali Amiri

University of Washington
-
Puukerrostalon rakennustyömaa Vantaan Tikkurilassa

Tutkijat kertovat läpimurrosta: kaupunkialueiden laajenemisen takia menetettyjä metsän hiilivarastoja voidaan säilyttää puurakentamisella

Uuden menetelmän avulla menetetyn metsäalueen hiilivarasto saataisiin säilytettyä myös rakennettavalla alueella.

Uutiset
  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Ilmakuva raitiovaunusta kaarevalla radalla, jota ympäröivät puut ja rakennukset kaupunkimaisemassa aurinkoisena päivänä.
Palkinnot ja tunnustukset, ۳ٱ𾱲ٲö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Vuoden Ympäristörakenne 2025 -palkinto Kalasatama-Pasila -raitiotielle

Palkinto myönnetään tunnustuksena ansiokkaasta rakennetun ympäristön suunnittelusta ja toteutuksesta. Aalto-yliopiston asiantuntijat kehittivät hankkeen kestävyysratkaisuja.
Sininen hahmo pitää kahta punaista, abstraktia olentoa keltaista taustaa vasten.
Aalto Magazine Julkaistu:

Viisi asiaa, jotka jokaisen tulisi tietää luovuudesta

Luovuus ei ole vain taiteilijoiden etuoikeus tai synnynnäinen lahja, vaan kaikille kuuluva taito, jota voi myös mitata, kehittää ja johtaa. Luova loikka -hankkeessa tutkittiin kahden vuoden ajan, miten luovuus näkyy ihmisten arjessa, työpaikoilla ja yritysten taloudellisessa menestyksessä. Tässä muutama esimerkki.
Henkilö istuu kaatuneen puun päällä tiheässä metsässä, oksien ja lehvästön ympäröimänä.
Aalto Magazine, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Arjen valintoja: Frank Martela, onko onnellisuus vakava asia?

Apulaisprofessori ja filosofi tutkii ihmisen hyvinvointia ja motivaatiota.
Kollaasikuvassa kolme tiukasti rajattua ja hieman sumennettua henkilökuvaa, joissa värisävyinä violetti, punainen, vihreä ja keltainen.
Aalto Magazine Julkaistu:

Toivoa ei vain odoteta – sitä tutkitaan, kyseenalaistetaan ja luodaan Aallossa

Sanakirjan mukaan toivo on tunne siitä, että jotakin suotuisaa tapahtuu. Toimittaja lähti etsimään toivoa yliopiston kampukselta. Vastaan tuli toteutuneita toiveita, kriittistä toivontutkimusta sekä toivoa, joka on luotava itse.