ÄûÃʵ¼º½

Uutiset

Tutkimushanke selvittää sote-kiinteistöinvestointien arviointikriteerit ja -menetelmät

Sote-kiinteistöjen saapuessa peruskorjausikään on hyvä miettiä, millaisia tiloja tulevaisuudessa tarvitsemme kattamaan sairaalahoidon ja ympärivuorokautisen hoivan tarpeet.
Sote-rakennus
Kuva: Pixabay

Väestön ikääntyessä sote-palveluiden tarve kasvaa. Lääketiede kehittyy ja tarjoaa yhä uusia mahdollisuuksia hoitaa vanhenevan väestön tarpeita, ja samalla teknologia ja sote-palvelujen tuotantotavat muuttuvat. Sote-kiinteistöjen saapuessa peruskorjausikään on hyvä miettiä, millaisia tiloja tulevaisuudessa tarvitsemme kattamaan sairaalahoidon ja ympärivuorokautisen hoivan tarpeet.

Julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon käytössä olevia toimitiloja on Suomessa arviolta 10 miljoonaa neliötä, joista n. 70 % on perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen käytössä (Kuntaliitto 2019). Suomen sote-kiinteistöissä on paljon korjausvelkaa, ja toisaalta kehittyvä terveydenhuollon teknologia muuttaa tilatarpeita. Ikääntyneen väestön palveleminen puolestaan edellyttää uudenlaisia palveluja ja asumisen ratkaisuja. Muuttoliike vaikuttaa siihen, missä päin Suomea kiinteistöjä tulevaisuudessa tarvitaan.

Kiinteistöinvestoinnit ovat suuria ja pitkäikäisiä ja niitä tehdessä pitäisi pyrkiä mahdollisimman hyvin ennustamaan tulevat tarpeet. Tarpeet kuitenkin muuttuvat väistämättä kiinteistön elinkaaren aikana, joten tilojen muuntojoustavuus ja monikäyttöisyys pitäisi huomioida suunnitteluvaiheesta lähtien. Tarvitaan kiinteistöinvestointien tarkastelua palvelutarpeen muutoksen ja teknologian kehittymisen näkökulmasta.
 
Tutkimuksen tavoitteena on luoda tulevaisuuteen katsova malli, jossa yksittäistä kiinteistöinvestointia tarkastellaan nykyistä laajemmasta perspektiivistä: kapasiteettia tarkastellaan suhteessa pitkän aikavälin tarpeisiin yli kunta- ja maakuntarajojen ja palvelutuotannossa tapahtuvat muutokset huomioiden. Toisena tavoitteena tehdä ehdotus arviointikriteeristöstä kiinteistöinvestoinneille, johon sisältää muitakin näkökulmia kuin palvelutarve. Tutkimushanke tuottaa tietoa sekä työkaluja ja menettelyjä kiinteistöinvestointien arvioimiseksi ja sitä kautta tukee sote-uudistuksen valmistelua. 

Tutkimushanke on käynnistynyt maaliskuussa ja se toteutetaan osana valtioneuvoston vuoden 2021 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Hankkeen tulokset julkaistaan joulukuussa 2021. Selvityksen toteuttavat NHG Finland Oy TkT Riikka-Leena Leskelän ja Aalto-yliopiston Sotera-tutkimusryhmä professori Laura Arpiaisen johdolla.

³¢¾±²õä³Ù¾±±ð³Ù´ÇÂá²¹:

Laura Arpiainen, professori, Aalto-yliopisto, p. 050 465 2065, laura.arpiainen@aalto.fi

Riikka Leena Leskelä, tutkimusjohtaja, Nordic Healthcare Group (NHG): p. 050 410 0737, riikka-leena.leskela@nhg.fi 

Kirsi Kaikko, erityisasiantuntija, STM: p. 02951 63545 / 050 325 4035, kirsi.kaikko@stm.fi
 

  • ±Êä¾±±¹¾±³Ù±ð³Ù³Ù²â:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Henkilö koskettaa suurta kiveä tiilirakennuksen edessä, sinisen taivaan alla.
Kampus, Tutkimus ja taide, Yliopisto Julkaistu:

Glitch-teos haastaa näkemään taiteen eri valossa

Laura Könösen veistos paljastettiin 14.10. Otaniemen kampuksella.
Moderni rakennus, jossa värikäs laatoitettu julkisivu, jossa integroitu aurinkopaneeli. Taivas on kirkas ja vaaleansininen.
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Hiilipohjaiset radikaalit ovat tulevaisuuden aurinkokennoteknologiaa

Kansainvälisen tutkimusryhmän löydös on merkittävä askel kohti kevyitä, joustavia ja energiatehokkaita aurinkokennoja.
Joukko kerääntynyt moderniin rakennukseen isojen ikkunoiden ja puisten yksityiskohtien kanssa, seuraa puhujaa lavalla.
Tutkimus ja taide, Yliopisto Julkaistu:

Aalto ARTS viestii verkostolleen uudella uutiskirjeellä ja avaa keskustelua LinkedInissä

Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu on käynnistänyt uuden Friends of Aalto ARTS -uutiskirjeen sekä avannut oman LinkedIn-sivun.
Mies tummansinisessä paidassa ja mustissa housuissa nojaa ruskeaan kalliomuurin seinään takan lähellä, jossa on kynttilöitä.
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Endurance ei ollutkaan aikansa vahvin laiva ja sen puutteet olivat tiedossa – tutkimusmatkailija Shackletonin aluksen uppoamisesta paljastui uutta tietoa

Uusi tutkimus osoittaa, että tutkimusmatkailija Ernest Shackletonin kuuluisa Endurance-alus ei ollut rakenteellisesti riittävän kestävä ahtojäiden puristukseen. Shackleton myös tiesi aluksen puutteista ennen huonosti päättynyttä matkaansa Etelämantereelle.