���ʵ���

Ihmissilmä ja puhelimen kamera rekisteröivät valon spektristä kolme aallonpituusaluetta: punaisen, sinisen ja vihreän.

Se on valon sisältämästä informaatiosta vain murto-osa, sanoo Mikael Westerlund, Aallosta ponnistaneen Agate Sensors -kasvuyrityksen kaupallinen johtaja.

Yritys kaupallistaa innovaatiota, jolla hyperspektrikuvantamiseksi kutsutun teknologian mahdollisuudet saadaan tuotua laboratorioista uusille markkinoille – aivan uudessa mitta- ja hintaluokassa. 

Hyperspektrikamerat ja anturit taltioivat huomattavasti enemmän tietoa valon aallonpituudesta ja voimakkuudesta kuin ihmissilmä tai tavallinen kamera ja hyödyntävät laajempaa sähkömagneettista spektriä. Näin niillä voidaan havaita lukemattomia, näkymättömiltä vaikuttavia asioita kasvien ravinnetasoista vaatteiden ruutijäämiin.

Nykyiset hyperspektrikamerat hyödyntävät valon hajottamiseen ja suodattamiseen suurikokoisia optisia ja mekaanisia komponentteja. Kameroiden kokoluokka vaihtelee leivänpaahtimesta matkalaukkuun ja hinta lähtee 50 000 eurosta.

Agate Sensorsin spektrisensori mahtuu sormenpäälle ja on hinnoiteltu niin, että tulevaisuudessa se voi löytyä jokaisesta matkapuhelimesta.

Siitä on kiittäminen yli kymmenen vuoden pitkäjänteistä perustutkimusta.

Mukana ruokakaupassa ja lääkärin vastaanotolla

Vuonna 2022 Aalto-yliopiston fotoniikan professori Zhipei Sun kollegoineen kertoi maailman arvostetuimpiin kuuluvassa materiaalifysiikan läpimurrosta.

Tutkijat olivat onnistuneet korvaamaan hyperspektrikameran isot ja hauraat mekaaniset ja optiset komponentit yksinkertaisella, äärettömän pienellä puolijohderakenteella, jossa valoa hajotetaan filtterien ja prismojen sijaan sähköjännitteellä. 

”Yhden valoa vastaanottavan pikselin koko on 2 kertaa 2 mikrometriä eli neulanpään kokoluokkaa, ja niitä voidaan pakata puolijohdepiiriin kymmeniä miljoonia vierekkäin. Valon analysoinnin hoitaa itse kehittämämme algoritmi”, Westerlund kertoo.

Agate Sensorsin sormenpäälle sopiva spektrisensori voidaan integroida matkapuhelimen lisäksi esimerkiksi älykelloon, droneen ja satelliittiin. Käyttömahdollisuuksia on lukemattomia.

”Tulevaisuudessa voit ruokakaupassa varmistaa matkapuhelimen avulla avokadon kypsyyden ja kalan tuoreuden. Etälääkäri voi älykellon välittämästä datasta nähdä stressitason, verenpaineen ja raudanpuutoksen. Huippu-urheilija saa tietoa laktaattitasoista ja metsänomistaja voi dronella seurata puiden kuntoa”, Westerlund visioi.

Vauhdikas lähtö ja kovat tavoitteet

Agate Sensorin innovaatio vaati yli kymmenen vuoden tutkimustyön, mutta yrityksenä sen taival on ollut vauhdikas. Heti läpimurron jälkeen tiimi haki Business Finlandin Tutkimuksesta liiketoimintaa -rahoitusta ja patentoi teknologian. Yritys perustettiin 2024. Perustajajoukko on kasvanut 14 hengen tiimiksi, jossa on mukana muun muassa nanoteknologian, fotoniikan, optiikan, ohjelmisto- ja algoritmikehityksen sekä kaupallistamisen osaajia – lukuisista eri maista.

Ensimmäinen puolijohdepiiri lähtee tuotantolinjalle parin viikon päästä.

”Näin saamme tarkempaa tietoa teollisesti valmistetun piirin toimivuudesta – sopivasti joululahjaksi”, Westerlund nauraa.

Syyskuussa yritys keräsi 5,6 miljoonan euron rahoituskierroksen teknologian kaupallistamiseen. Rahoituskierrokseen osallistuivat suomalainen pääomasijoitusyhtiö Voima Ventures sekä italialainen LIFTT. Kierroksessa on mukana myös 1,6 miljoonan euron tukirahoitus Business Finlandilta.

Jos kaikki menee suunnitellusti, missä Agate Sensors on viiden vuoden päästä?

”Ensimmäiset isot matkapuhelinyritykset ovat integroineet sensorimme puhelimiinsa ja lähestymme miljardin liikevaihtoa. Siitä valtaosasta tulee ohjelmistokyvykkyydestä eli tiedosta, jonka algoritmit antavat sensorien keräämästä valosta – ei itse sensoreista. Isoimmat käyttökohteet löytyvät varmasti terveysteknologiasta ja puolustuksesta”, Westerlund arvioi.

Entä millainen ponnahduslauta yliopisto on korkean teknologian kasvuyritykselle?

”Agate Sensorsia ei olisi syntynyt ilman Zhipei Sunin ryhmän perustutkimusta. Tutkijan roolin vaihtaminen yrittäjyyteen on toki iso muutos, ja Aalto on tehnyt paljon töitä, jotta se sujuisi kerta kerralta helpommin”, Westerlund kiittelee.

������ä�پ���ٴ��Ჹ:

Mikael Westerlund, kaupallinen johtaja
Agate Sensors Oy
puh. 040 540 9880
mikael.westerlund@agatesensors.com

Yliopisto vauhdittaa tutkimuksen polkua liiketoiminnaksi 

Aalto-yliopisto on panostanut entistä sujuvampaan prosessiin, kun se haluaa edistää tutkimustaustaisten spinoff-yritysten teknologiansiirtoa ja innovaatioiden kaupallistamista, yliopiston spinoff-sijoituksista vastaava Anu Honkalinna kertoo.

”Teknologisiin innovaatioihin perustuvien yritysten taustalla on yleensä vuosien tutkimustyö. Kun alkaa näyttää siltä, että innovaatiolla on kaupallista potentiaalia, perustetaan usein Business Finlandin tuella Research to Business -hanke.”

R2B-hankkeissa valmistellaan noin 18 kuukauden aikana teknologia kaupalliseen kuntoon ja testataan, onko sille markkinoita. Tässä vaiheessa tutkitaan tiimin valmius yrityksen pyörittämiseen ja käydään läpi yrittämisen osa-alueita. 

”Meillä on valmentajia, jotka kouluttavat tiimejä. Vaadimme myös suunnitelmat liiketoimintaan, osakkeiden jakoon ja rahoitukseen. Lisäksi tarvitaan tieto immateriaalioikeuksista sekä kuvaus tiimistä ja sen rooleista. Tiimin pitää olla sekä teknologisesti että kaupallisesti kyvykäs ja rahoituksen varmistettu”, Honkalinna sanoo.

Jos tilanne näyttää suotuisalta, edetään yrityksen perustamiseen ja teknologiansiirtoon yliopistolta yritykseen. Laki vaatii, ettei julkisesta omaisuudesta kuten yliopiston innovaatioista luovuta vastikkeetta. Perustettava yritys voisi saada tästä perusteetonta kilpailuetua.

Uusi käytäntö on, että Aalto-yliopisto saa perustettavasta yrityksestä 10,0–19,9 prosentin osakkuuden perustamisvaiheessa ennen kuin muita sijoittajia lähtee mukaan.

”Tyypillisesti ollaan lähempänä 10:tä kuin 20 prosenttia. Osuudesta neuvoteltaessa katsomme, millainen patenttisalkku yrityksellä on ja vertaamme tilannetta muihin tiimeihin. Olemme luoneet perusmuotoisen sopimuspohjan, jonka avulla teknologiansiirto onnistuu 30 päivässä.”

Aallon osakkuuksista hyötyvät aina ne, jotka ovat olleet innovaatiota synnyttämässä. Professorit, tutkijat ja asianomainen laitos voivat harkita, haluavatko pitää osuuden yrityksen Aallolle synnyttämästä voitosta exitissä vai haluaisivatko mieluummin välittömän palkkion.

”Meillä on erilaisia polkuja lähteä mukaan yrityksiin. Esimerkiksi professori voi osallistua vain keksijänä tai sekä keksijänä että yrityksen osa-aikaisena neuvonantajana. Täyspäiväinen yrityksessä työskenteleminen edellyttää virkavapaata.”