ʵ

Uutiset

Työhyvinvoinnilla on merkittävä vaikutus tuottavuuteen pankkityössä

Tuoreen tutkimuksen mukaan avoin vuorovaikutus johdon ja työntekijöiden välillä lisää hyvinvointia ja parantaa tuottavuutta.
Kuvituskuvassa on paljon ihmisiä.

Työhyvinvointiin satsaaminen on taloudellisesti perusteltua, sillä hyvinvoiva työntekijä saattaa olla 25 % tuottavampi kuin uupumusta kokeva työntekijä. Näin kertoo Aalto-yliopiston ja Tampereen yliopiston tutkimus, jossa mitattiin työntekijöiden työhyvinvointia ja tuottavuutta Nordeassa. Tutkimuksen mukaan vuorovaikutuksen avoimuus johdon, esimiesten ja asiakaspalvelun ammattilaisten välillä lisäsi hyvinvointia ja paransi tuottavuutta.

Tutkimuksen keskeinen anti on, että työhyvinvoinnin taloudellinen merkitys osoitetaan selkeästi yhdistämällä työn tuottavuuden mittaus työntekijän arvioon omasta työhyvinvoinnistaan ja sitä tukevista tekijöistä. Tutkimuksessa kartoitettiin Nordean henkilöstön työhyvinvointia ja mitattiin henkilöasiakkaita palvelevien ammattilaisten työn tuottavuutta.

”Tutkimuksemme mukaan työntekijöiden kokema työn imu vahvisti ja uupumus puolestaan heikensi tuottavuutta”, sanoo professori Markku Kuula Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta.

”Työn imua lisäsivät oman työn hallinta ja kehittymismahdollisuudet. Pankkityö on viime vuosina digitalisoitunut voimakkaasti ja uuden teknologian kokeminen kuormittavana on lisännyt uupumusta. Uusien teknologioiden rynniessä työpaikoille työntekijöiden yksilölliset valmiudet tulee ottaa huomioon ja varmistaa jokaisen osaaminen”, Kuula toteaa.

Tulokset vahvistavat, että esimiestyö vaikuttaa hyvinvointiin ja tuottavuuteen. Tässä tutkimuksessa erityisesti avoin vuorovaikutus johdon ja työntekijän välillä nousi tärkeään asemaan. Jos työntekijä koki saavansa äänensä kuuluville ja jos vuoropuhelu esimiehen ja työntekijän välillä toimi, työntekijän työhyvinvointi ja tuottavuus olivat keskimääräistä parempia.

Tutkimuksen anti suomalaisen työn ja tuottavuuden kehittämiselle on, että työhyvinvointi pohjaa perusasioihin, kuten vaikutusmahdollisuuksiin, avoimeen toimintakulttuuriin ja hyvään johtamiseen. Näihin kannattaa kiinnittää huomiota myös työelämän muutoksessa.

äپٴDz:
Juha Eskelinen
tutkija, tieto- ja palvelujohtamisen laitos
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
juha.eskelinen@aalto.fi
p. 0400 813 858

Sanna Nuutinen
suunnittelija, työhyvinvoinnin tutkimusryhmä
Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulu
sanna.nuutinen@uta.fi
p. 050 318 7838
 

-----------------

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun ja Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun tutkimus ”Digisti työn imuun? Tutkimus työhyvinvoinnista ja tuottavuudesta finanssialan palveluyrityksessä” on saatavilla osoitteessa  tutkimuksen julkistamisen aikaan. Tutkimusta ovat rahoittaneet Työsuojelurahasto ja Nordea Henkivakuutus Oy.

  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Mikroskooppikuva kerroksittaisesta vaaleanpunaisesta ja violetista ihokudoksesta, pinta hilseilee
۳ٱ𾱲ٲö, Opinnot, Yliopisto Julkaistu:

Hae mukaan Bioengineering human tissue: Design, fabrication, analysis -kurssille

Hae Unite!-yliopistoallianssin Blended Intensive Programme (BIP) -ohjelmaan, joka keskittyy ihmiskudoksen muokkaamiseen teknologian avulla. Ohjelma yhdistää verkko-opiskelun ja käytännön harjoittelun Saksassa. Aalto-opiskelijoille on tarjolla rajallinen määrä matka-apurahoja.
Yleensä valitaan yksi analyysipolku, mutta on muitakin mahdollisuuksia. Kuva: Matti Ahlgren, Aalto-yliopisto.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Sadan tutkimuksen uudelleenanalyysi paljastaa: johtopäätökset riippuvat paljolti tekijästä

Yli 450 riippumatonta tutkijaa eri puolilta maailmaa teki uudelleenanalyyseja sadasta sosiaali- ja käyttäytymistieteellisen tutkimuksen aineistosta. Selvisi, että tieteelliset johtopäätökset voivat muuttua merkittävästi riippuen siitä, kuka analyysin tekee.
Opiskelijaryhmä juttelee ja työskentelee kannettavilla kirkkaassa toimistotilassa
Tutkimus ja taide, Opinnot Julkaistu:
Talotekniikka murroksessa
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Talotekniikka murroksessa: data, vastuullisuus ja uudet liiketoimintamallit muuttavat alaa

Talotekniikka on nopeasti kehittyvä kokonaisuus, jossa yhdistyvät energia, data, käyttäjäkokemus ja liiketoimintamallit. Vuoden 2025 Talotekniikka 2030 -visiomittaus kertoo lukuina alan kehityksestä ja muutoksen vauhdista.