ʵ

Uutiset

Uimahallien energiankulutus voidaan pudottaa jopa kolmannekseen, kiitos uuden työkalun

Aalto-yliopiston tutkijoiden kehittämä työkalu on tarkoitettu uusien uimahallien hanke- ja esisuunnitteluvaiheeseen sekä vanhojen uimahallien saneerausten suunnitteluun.
Uimahalli. Kuva: Pixabay
Uimahallin energialaskurissa keskeisiä määritettäviä tekijöitä ovat altaan, ilmankäsittelyn sekä ilmasta ja vedestä tapahtuvan lämmön talteenoton tekniset ratkaisut. Kuva: Pixabay

Keskikokoisen uimahallin energiankulutus on arviolta 2000–2500 MWh vuodessa, mikä vastaa karkeasti noin 200 omakotitalon energiankulutusta. Yhden uimahallin käyttöenergiaan kuluu näin helposti satoja tuhansia euroja vuodessa.

Kunnallisille rakennuttajille kovat käyttökulut tulevat usein yllätyksenä. Markkinoilta on puuttunut toimiva työkalu, jonka avulla erilaisten teknisten ratkaisujen sekä altaiden ja muiden tilojen koon vaikutusta energiankäyttöön voisi nopeasti ja helposti tarkastella silloin kun hankesuunnittelu aloitetaan.

Nyt Aalto-yliopiston rakennustekniikan laitoksen tutkijat ovat kehittäneet opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamassa hankkeessa helppokäyttöisen laskurin uimahallien energiankulutuksen laskentaan ja seurantaan. 

”Laskuri on kaikkien saatavilla excel-muodossa. Pudotusvalikosta voidaan valita esimerkiksi, lämpöpumppu allasveden lämmöntalteenottoon tai ilmankäsittelykoneen tyyppi, ja energia- ja kustannusvaikutukset nähdään taulukosta heti. Myös altaan ja muiden tilojen koon vaikutusta on helppo tarkastella laskurin avulla. Laskuri osoittaa kymmenessä minuutissa, miten tavanomaisen uimahallin energiankulutusta voidaan oikeilla valinnoilla vähentää jopa kolmasosaan”, Aalto-yliopiston tutkijatohtori Raimo Simson sanoo.

Kun tilaohjelma ja teknisten järjestelmien periaateratkaisut on päätetty, uimahallin suunnittelussa edetään mallintamiseen. Silloin suoritetaan usein myös energiasimulointi uimahallissa olevien eri järjestelmien mitoitusta varten. Laskurin käyttö alussa varmistaa, ettei tässä vaiheessa tule eteen ikäviä yllätyksiä, joiden takia suunnittelu pitäisi aloittaa alusta.

Työkalu auttaa valitsemaan sopivimmat tekniset järjestelmäkokoonpanot myös uimahallien saneerauksessa.

Uimahallin energialaskuri, Aalto-yliopisto
Uimahallin järjestelmäkaavio.

Veden lämmitys suurin kuluerä

Uimahallien energiankulutuksesta suurin osa kuluu veden prosessointiin eli lämmitykseen ja käsittelyyn. Virallinen energiatodistus huomioi kuitenkin vain rakennuksen kuoret ja tilat kuivina, ei lainkaan prosessienergiaa.  Nyt kehitetylle laskurille onkin suuri tarve, jotta suunnittelupäätöksissä voidaan huomioida todellinen energiankulutus ja käyttökustannukset. Juuri prosessienergiasta, eli ilman- ja vedenkäsittelystä sekä ilmasta ja vedestä tapahtuvasta lämmön talteenotosta saadaan oikeilla teknisillä ratkaisuilla suurimmat säästöt.

”Laskurissa käytettävät laskentamallit kalibroitiin olemassa olevien uimahallien mittaustiedoilla ja mallinnuksilla yksityiskohtaisella IDA ICE -ohjelmistolla, joka on dynaaminen energiankulutuksen ja sisäilmaston simulointiohjelmisto”, sanoo Adjunct Professori Jarek Kurnitski. Hänen Aallossa ja Tallinnan teknillisessä yliopistossa työskentelevä tutkimusryhmänsä on erikoistunut nollaenergiaratkaisujen tutkimiseen.

Laskuri on ladattavissa osoitteessa www.aalto.fi/fi/rakennustekniikan-laitos/uimahallin-energialaskuri

äپٴDz:

Adjunct Professor
Jarek Kurnitski
050 374 4379
jarek.kurnitski(at)aalto.fi

Tutkijatohtori Raimo Simson
raimo.simson(at)taltech.ee

Rakennustekniikan laitos

Rakennustekniikan laitoksen tavoitteena on rakentaa tulevaisuuden ratkaisuja tutkimuksen, koulutuksen ja yhteistyön keinoin.

Lue lisää
Researcher at the Department of Civil Engineering
  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

arotor adjustable stiffness test setup
۳ٱ𾱲ٲö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Miljoonarahoitus uuden sukupolven koneteknologian kehittämiseen – tavoitteena tuottavuusloikka useilla vientialoilla

BEST-hankkeessa kehitetään uudenlaisia tiiviste-, laakerointi- ja vaimennusteknologioita
TAIMI-hanke rakentaa tasa-arvoista työelämää. Kuva: Kauppakorkeakoulu Hanken.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

TAIMI-hanke rakentaa tasa-arvoista työelämää – kuusivuotinen konsortiohanke etsii ratkaisuja rekrytoinnin ja osaamisen haasteisiin

Tekoäly muuttaa osaamistarpeita, väestö ikääntyy ja työvoimapula syvenee. Samalla kansainvälisten osaajien potentiaali jää Suomessa usein hyödyntämättä. Näihin työelämän haasteisiin vastaa Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittama kuusivuotinen TAIMI-hanke, jota toteuttaa laaja konsortio.
Unite! Seed Fund 2026: Hakemus alkaa 20. tammikuuta. Hakemukset avoinna opiskelijatoimintaan, opetukseen ja tutkimukseen.
۳ٱ𾱲ٲö, Tutkimus ja taide, Opinnot, Yliopisto Julkaistu:

Unite! Seed Fund 2026: Hakukierros avautuu 20. tammikuuta 2026

Tutustu ennakkoon Unite! Seed Fund 2026 -hakukierrokseen. Haku sisältää kolme rahoituslinjaa: opiskelijatoiminta, opetus ja oppiminen sekä tutkimus ja tohtorikoulutus.
Deepika Yadav in the Computer science building in Otaniemi. Photo: Matti Ahlgren.
Nimitykset Julkaistu:

Deepika Yadav hyödyntää teknologiaa naisten terveyden parantamiseksi

Deepika Yadav aloitti äskettäin apulaisprofessorina Aalto-yliopiston tietotekniikan laitoksella. Hän erikoistuu ihmisen ja tietokoneen väliseen vuorovaikutukseen (HCI) sekä vuorovaikutussuunnitteluun terveyden ja hyvinvoinnin alalla.