ʵ

Uutiset

Utopia voidaan tulkita monella tavalla

Julkaistu:
Taidekentän pirstoutuminen voi vaikeuttaa utopialle ominaisten muutosvoimien kehittymistä, tuore väitöstutkimus osoittaa.

Dirk Hoyer perehtyi Aalto-yliopistossa tekemässään väitöstutkimuksessaan (Ap)Art Contemporary Art And Utopia utopian käsitteeseen ja merkitykseen erityisesti virolaisten nykytaiteen tekijöiden työssä. Työn lähtökohtana oli Thomas Moren vuonna 1516 kirjoittama Utopia-teos, joka loi aikanaan perustan moniselitteiselle käsitteelle.

– Utopialla on perinteisesti ollut merkittävä rooli taiteessa siihen liitetyn pohdiskelevan päättelyn, mielikuvituksen korostamisen ja vaihtoehtoisten visioiden kehittämisen kautta. Työni taiteellinen osio on 60 minuuttinen dokumenttielokuva ”(ap)art”, jossa 16 virolaista taiteilijaa pohtii utopian käsitettä oman taiteensa kautta, Hoyer kertoo.

Mietiskelyä ja aktivismia

Viro on historiansa vuoksi usein leimautunut kommunismin jälkeiseksi valtioksi. Tämän takia siltä puuttuu vertailukohtia, jotka ovat kansainvälisen taiteen kentällä vaikuttaneet utopia-ajattelun elpymiseen.

– Utopia-sanan ymmärrystä vaikeuttaa paitsi yksinkertaistettu käsitys siitä, että kommunismi oli utopiajärjestelmä, myös virolaisen yhteiskunnan uudelleenmuotoutuminen 1990-luvun jälkeen. Nykytaiteen kentässä tämä näkyy aiemmin hyvin kiinteän taideyhteisön pirstoutumisena, minkä vuoksi ”Ei ole vaihtoehtoja” -ajattelumallia ei ole kyseenalaistettu eikä utopialle ominaisia muutosvoimia ole päässyt kehittymään, Hoyer kuvailee.

Tutkimus jäsentää nykytaiteen kentältä neljä erilaista utopiastrategiaa: nykyutopian, mietiskelyyn perustuva utopian, aktivismin ilman utopistista mielikuvaa ja kestävää kehitystä painottavan retopian. Utopia-ajattelun toinen ääripää on fatalistinen käsitys siitä, ettei mahdollisuutta muutoksiin globaalilla tasolla ole. Toisen mukaan taas muutos konkretisoituu käytännön sosiaalisten ja paikallisten kokeilujen kautta.

äöپܳܲ

Dirk Hoyerin väitöskirja ”(Ap)Art Contemporary Art And Utopia” tarkastetaan Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa perjantaina 30.10.2015 klo 12, Sampo-sali, Hämeentie 135 C, Helsinki. Vastaväittäjänä toimii tohtori Dafydd Sills-Jones Aberystwythin yliopistosta.

Väitöskirjojen tilaukset Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun verkkokirjakaupasta: shop.aalto.fi, tiedustelut: artsbooks@aalto.fi, puh. 050 313 7086.

äپٴᲹ:

Dirk Hoyer, dirhoy@gmail.com

  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Henkilö koskettaa suurta kiveä tiilirakennuksen edessä, sinisen taivaan alla.
Kampus, Tutkimus ja taide, Yliopisto Julkaistu:

Glitch-teos haastaa näkemään taiteen eri valossa

Laura Könösen veistos paljastettiin 14.10. Otaniemen kampuksella.
Moderni rakennus, jossa värikäs laatoitettu julkisivu, jossa integroitu aurinkopaneeli. Taivas on kirkas ja vaaleansininen.
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Hiilipohjaiset radikaalit ovat tulevaisuuden aurinkokennoteknologiaa

Kansainvälisen tutkimusryhmän löydös on merkittävä askel kohti kevyitä, joustavia ja energiatehokkaita aurinkokennoja.
Joukko kerääntynyt moderniin rakennukseen isojen ikkunoiden ja puisten yksityiskohtien kanssa, seuraa puhujaa lavalla.
Tutkimus ja taide, Yliopisto Julkaistu:

Aalto ARTS viestii verkostolleen uudella uutiskirjeellä ja avaa keskustelua LinkedInissä

Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu on käynnistänyt uuden Friends of Aalto ARTS -uutiskirjeen sekä avannut oman LinkedIn-sivun.
Mies tummansinisessä paidassa ja mustissa housuissa nojaa ruskeaan kalliomuurin seinään takan lähellä, jossa on kynttilöitä.
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Endurance ei ollutkaan aikansa vahvin laiva ja sen puutteet olivat tiedossa – tutkimusmatkailija Shackletonin aluksen uppoamisesta paljastui uutta tietoa

Uusi tutkimus osoittaa, että tutkimusmatkailija Ernest Shackletonin kuuluisa Endurance-alus ei ollut rakenteellisesti riittävän kestävä ahtojäiden puristukseen. Shackleton myös tiesi aluksen puutteista ennen huonosti päättynyttä matkaansa Etelämantereelle.