Uusi, kaikille avoin palvelu kertoo, millainen datasyöppö verkkosivusi on – ja antaa vinkkejä sivun kehittämiseen
Hurjimpien ennusteiden mukaan ICT-alan osuus maailman energiankulutuksesta kasvaa jopa reiluun viidennekseen jo tämän vuosikymmenen loppuun mennessä. Yksi syistä on verkkosivujen määrän ja koon huima kasvu. Kymmenen viime vuoden aikana verkkosivujen koko on globaalisti kolminkertaistunut ja mobiilisivujen peräti kymmenkertaistunut.
Kehitystä huolestuneena seurannut Aalto-yliopiston tietoverkkotekniikan professori Jukka Manner päätti kollegoineen tarttua toimeen. He kehittivät verkkosivujen analysaattorin, joka kertoo minkä tahansa verkkosivun käyttämän datamäärän, mihin sivu dataa kuluttaa ja miten sivusta saisi datapihimmän – ja siten vähemmän energiaa kuluttavan.
Kyseessä on yksi ensimmäisistä sivun rakenteen heikkouksia kestävyyden kannalta analysoivista palveluista. Palvelu julkaistiin äskettäin osoitteessa . Kaikkien vapaassa käytössä olevan palvelun avulla kuka tahansa voi tutkia verkkosivuja ja sitä, miten energiatehokkaasti ne on toteutettu.
”Keskeisin viesti on, että sisältöä ei välttämättä tarvitse poistaa, jos sitä vaan tuottaa viisaammin. Toivomme, että työkalu auttaa osaltaan tekemään ICT-alasta kestävämmän ja edistää vihreää koodia”, Manner sanoo.
Analysaattorityökalulla tehdyt haut ja tulokset jaetaan open data -periaatteen mukaisesti pilvipalvelussa. Tämä avoin data päivittyy sitä mukaan, kun palvelulla tutkitaan eri sivuja.
Palvelun toteuttanut tutkimusapulainen Aleksi Saarinen kertoo, että palvelun käyttäjästä ei tallenneta mitään tietoa. Jaettu data sisältää verkkosivun osoitteen ja sen teknisen rakenteen eli ne ovat samoja, mitä palvelu näyttää käyttäjälle.
”Avoimen datan avulla tutkijat ja asiasta kiinnostuneet kansalaiset voivat tutkia verkkosivujen rakenteita ja löytää mielenkiintoisia tuloksia ja ilmiöitä. Pitkällä aikavälillä voidaan seurata trendejä ja nähdä, mihin suuntaan verkkosivut- ja palvelut kehittyvät”, hän sanoo.
Myös Aallon verkkosivuissa riittää petrattavaa
Energiatehokkuus on avainasemassa myös Aalto-yliopiston verkkosivujen kehittämisessä, kertoo digitaalisten palveluiden viestintäpäällikkö Robert Salvén.
Aalto.fi-sivuston kehittämisen apuna on käytetty jo vuosia erilaisia analyysityökaluja, ja tärkeimmät parannuskohteet ovat tiedossa. Mannerin tiimin kehittämä työkalu antoi työhön lisätietoa - ja pontta, Salvén kertoo.
”Työkalu paljasti sivumme isoimmat datasyöpöt ja datansäästökohteet. Työkalun käyttöönoton jälkeen olemme vähentäneet merkittävästi aalto.fi:n datakuormaa ja puolittaneet etusivumme koon. Suunta on oikea, mutta työtä riittää vielä”, hän sanoo ja jatkaa.
“On mahtavaa, että tutkijamme ovat julkaisseet kestävää ICT:tä edistävän työkalun, joka on kaikkien saatavilla ilmaiseksi. Toivomme, että tulevaisuudessa monet liittyvät joukkoomme kehittämään kestävämpiä ja saavutettavampia ratkaisuja."
Manner kollegoineen jatkaa työkalun kehittämistä. He aikovat myös perehtyä tarkemmin analysaattorin tuomaan tietoon siitä, miten verkkosivuja toteutetaan ja mistä nämä raskaasti dataa siirtävät ratkaisut juontavat.
”Usein syy heikkoihin teknisiin ratkaisuihin ovat kiire ja tietämättömyys. Ei kukaan tahallaan tee huonoja ratkaisuja. Mutta taustalla voi olla myös toistuva vika esimerkiksi suunnittelumalleissa tai käytetyissä työkaluissa”, Manner kertoo.
Datapihejä verkkosivuja suunnitteleville Mannerilla on kolme yksinkertaista muistisääntöä.
- Kuvissa käytetyt tiedostomuodot kannattaisi päivittää uusimpiin ja kevyempiin kuvaformaatteihin, jolloin säästyy paljon dataa.
- Kuvien resoluutioiden pitäisi vastata käyttäjien laitteita, sillä on turha lähettää laitteelle kuvaa, jota ei voi näyttää täydellä resoluutiolla. Sivuille pitäisi laittaa sellaisia kuvia ja resoluutioita, joita oikeasti käytetään.
-
Mobiililaitteille verkkosivut voisi miettiä kevyemmiksi, sillä laitteiden ruudut ovat pieniä, ne toimivat akuilla ja yleensä mobiilidatan kautta.
(julkaistu sekä suomeksi että englanniksi)
Lue lisää uutisia
Tutkijat kytkivät lähes ikiliikkuvan aikakiteen ensimmäistä kertaa ulkoiseen värähtelijään – voi kasvattaa kvanttitietokoneiden laskentatehoa
Aikakide on moninkertaisesti pitkäikäisempi kuin muut kvanttijärjestelmät, joten sitä voitaisiin hyödyntää esimerkiksi kvanttitietokoneiden laskentatehon sekä mittauslaitteistojen tarkkuuden kasvattamiseen.
Glitch-teos haastaa näkemään taiteen eri valossa
Laura Könösen veistos paljastettiin 14.10. Otaniemen kampuksella.
Esittelyssä Qi Chen: Luotettava tekoäly tarvitsee algoritmeja, jotka selviävät yllätyksistä
Tekoälyn kehittäjien on keskityttävä sovellusten turvallisuuteen ja oikeudenmukaisuuteen, sillä ne liittyvät suoraan yhteiskuntien luottamukseen ja tasa-arvoon, sanoo tutkija Qi Chen.