ʵ

Uutiset

Uusi kirja tutkii valtionyhtiö Valcon skandaalinkäryistä epäonnistumista

Pasi Nevalaisen teos on ensimmäinen kattava tutkimus valtionyhtiö Valcosta, sen perustamisen taustoista, epäonnistumisen syistä ja epäonnistumisen suorista seurauksista.
Työntekijät poistuvat väritelevisioiden kuvaputkia valmistavalta Valco Oy:n Imatran kuvaputkitehtaalta 15.10.1979, jolloin tappiollinen Valco Oy siirtyi Valmet Oy:n tytäryhtiöksi. Kuvaaja Lauri Sorvoja, JOKA Journalistinen kuva-arkisto, Lauri Sorvojan kokoelma, Museovirasto.
Työntekijät poistuvat väritelevisioiden kuvaputkia valmistavalta Valco Oy:n Imatran kuvaputkitehtaalta 15.10.1979. Kuvaaja Lauri Sorvoja, JOKA Journalistinen kuva-arkisto, Lauri Sorvojan kokoelma, Museovirasto.

Akatemiatutkija Pasi Nevalaisen kirja Epäonnistumisen anatomia: Kuvaputkitehdas Valcon nousu ja tuho 1976–1980 kuvaa valtion liiketoiminnan lisäksi teknologiateollisuuden yrityksen aloittamiseen liittyviä ongelmia.

Suomen valtion, viihde-elektroniikkavalmistaja Saloran ja kansainvälisen suuryhtiö Hitachin yhdessä perustama valtionyhtiö Valco Oy (1976–1980) muistetaan suuren luokan virheenä, jota on pidetty osoituksena valtion liiketoiminnan epäonnistumisesta. Valcosta piti tulla valtiojohtoisen teollisuuspolitiikan lippulaiva, joka olisi vauhdittanut kotimaisen elektroniikkateollisuuden kehitystä. Tällaista uuden toimialan veturia siitä ei kuitenkaan kuoriutunut. Sen sijaan Valcon skandaalinkäryinen epäonnistuminen romutti valtion tuolloisen omistajapolitiikan uskottavuuden. 

Pasi Nevalainen
Pasi Nevalainen

”Kiinnostuin valtion kuvaputkitehdas Valcosta, joka muistetaan katastrofaalisena valtionyhtiönä. Useissa yhteyksissä esitetään, että Valco muutti käsitystä valtion liiketoiminnasta. Huomasin, että mielikuva Valcon epäonnistumisesta on hyvin vahva, suorastaan stigmatisoiva. Yhtiön epäonnistumisen syistä ei kuitenkaan ollut olemassa kattavaa tutkimusta, joten päätin tehdä sellaisen”, kertoo Pasi. 

Kirja pureutuu tapahtumiin mikrohistoriallisella tarkkuudella ja kertoo, kuinka yrityksen johto yritti sinnikkäästi ratkaista ilmenneet ongelmat, samalla kuitenkin sokeutuen näkemästä tilanteen kokonaiskuvaa. Se ei kyennyt ratkaisemaan nykyäänkin ajankohtaista kysymystä siitä, miten menestyä globalisoituvassa liiketoiminnassa, jossa kilpailua käydään hinnoilla ja jossa teollinen massatuotanto hakeutuu halvempien kustannusten maihin. 

Valco todella muutti käsityksiä valtion liiketoiminnasta. Myöhemmin Valcosta saadut opetukset olivat keskeisellä sijalla, kun valtion omistajapolitiikkaa määriteltiin uudelleen ja omistajaohjausta modernisoitiin.

”Sinällään aihe on hyvin ajankohtainen, onhan julkisuudessa puhuttu pitkin syksyä esimerkiksi Fortumin ja Finnairin luonteesta valtion omistamina liikeyrityksinä. Peruskysymys, eli liiketoiminnan ja politiikan yhdistäminen ja tähän liittyvä problematiikka, on ytimeltään hyvin samanlainen kuin Valcon aikana. Kuinka ristiriitaiset päämäärät yhdistetään? Erityisesti kysymys nouseekin esiin silloin, kun yritys ajautuu ongelmiin. Valco muutti valtion omistajapolitiikkaa, Fortumin tapaus voi sekin johtaa tarkistuksiin. Tässä on myös tämän kirjan tärkein motivaatio. Epäonnistuminen liiketoiminnassa on varsin yleistä ja epäonnistumisesta tulee voida oppia”, Pasi jatkaa.

Pasi Nevalainen on Suomen Akatemian rahoittama akatemiatutkija Aalto-yliopiston tuotantotekniikan laitoksella, joka projektissaan tarkastelee valtion liiketoiminnan piirteitä pitkällä aikavälillä.

Kirja on vapaasti luettavissa verkossa. 

Nevalainen, P., 2022. Epäonnistumisen anatomia: Kuvaputkitehdas Valcon nousu ja tuho 1976–1980. Helsinki: Finnish Literature Society.  

  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Lähikuva tieteellisestä instrumentista, jossa kultaa ja pronssia, johtoja ja merkintöjä laboratoriossa.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Tutkijat kytkivät lähes ikiliikkuvan aikakiteen ensimmäistä kertaa ulkoiseen värähtelijään – voi kasvattaa kvanttitietokoneiden laskentatehoa

Aikakide on moninkertaisesti pitkäikäisempi kuin muut kvanttijärjestelmät, joten sitä voitaisiin hyödyntää esimerkiksi kvanttitietokoneiden laskentatehon sekä mittauslaitteistojen tarkkuuden kasvattamiseen.
Henkilö koskettaa suurta kiveä tiilirakennuksen edessä, sinisen taivaan alla.
Kampus, Tutkimus ja taide, Yliopisto Julkaistu:

Glitch-teos haastaa näkemään taiteen eri valossa

Laura Könösen veistos paljastettiin 14.10. Otaniemen kampuksella.
Henkilö seisoo ulkona syksyllä, yllä harmaa huppari ja vihreä takki. Taustalla puut oransseine lehtineen.
Nimitykset Julkaistu:

Esittelyssä Qi Chen: Luotettava tekoäly tarvitsee algoritmeja, jotka selviävät yllätyksistä

Tekoälyn kehittäjien on keskityttävä sovellusten turvallisuuteen ja oikeudenmukaisuuteen, sillä ne liittyvät suoraan yhteiskuntien luottamukseen ja tasa-arvoon, sanoo tutkija Qi Chen.
Henkilö pukeutuneena vaaleanharmaaseen huppariin seisoo sisätiloissa, taustalla tiiliseinä ja vihreitä kasveja.
Nimitykset, Yliopisto Julkaistu:

Tekoälyn ja ihmisen erimielisyys on tutkijalle jännä arvoitus

Francesco Croce tutkii multimodaalisia perustamalleja, erityisesti niiden hyökkäyksensietokykyä.